Moottoriurheilun tulevaisuus

Aina puhutaan että F1 on kriisissä ja että yleisöä ei kiinnosta, ja että ”pitäisi keksiä jotain uutta että myös pleikkari-sukupolvi kiinnostuisi lajista”. Toki katsojakato on tilastomielessä varmasti totta, mutta kuinka paljon on kyse kriisistä joka voidaan jollain kaupallisella päätöksellä tai sääntöjen uudistamisella korjata, ja kuinka paljon asiaa jolle ei vaan voi mitään.

Lajia voidaan pelillistää kuinka paljon hyvänsä. Rakennellaan ohitusnappeja, lyhennetään kisoja jotta myös ADHD-sukupolvi malttaa seurata kisoja, jaetaan kisoja parille päivälle, räknätään rengasseosten parissa jne. Pahoin pelkään, että ne vaan pelottavat vanhan liiton katsojat pois, ilman että uusia tulee tilalle.

Onko F1-päättäjille tullut mieleen, että ehkä kyse on vain viihteen monipuolistumisesta? Penkkiurheilulle ylipäätään on tullut paljon kilpailevia aktiviteetteja. En minäkään ole enää vuosiin viitsinyt mäkihyppyä seurata. Periaatteessa kiinnostaa, mutta ei niin paljon että käyttäisin kallista aikaani telkun ääressä istumiseen. Pitäisikö mäkihyppykisoja lyhentää? Kuinka paljon on tarpeeksi? Ehkä jos kesto olisi 5 minuuttia per osakilpailu, niin voisin edelleen jaksaa katsoa. Edes keihäänheittoa, tuota suomalaisten perinnelajia, en ole enää vuosiin seurannut edes isommissa kisoissa. Kuka voitti olympiakultaa miesten keihäässä? Mitä väliä! Mutta onko se lajin vika? Pitäisikö mäkihypylle tai keihäänheitolle tehdä jotain, että potentiaalinen yleisö kiinnostuisi siitä (uudelleen tai ylipäätään)? Ei tarvitse!

Tai no, ehkä yhden asian soisin F1:ssa muuttuvan. Kisat takaisin ilmaiskanaville! Tiedän monta ihmistä, jotka katsovat kisoja aina, kun ne tulevat ilmaiskanavilta järkevään aikaan. Ehkäpä kustannus on yksi syy yleisön mielenkiinnon vähenemiseen. Kaikki eivät ole kuin minä, joka tilaan MTV Max-kanavan vain formuloiden takia. En edes katso ikinä muulloin teeveetä, ikivanhoja roskaohjelmia lähettävästä Maxista puhumattakaan. Maksan siis muutamasta kymmenestä katselutunnista vuodessa kolmisen sataa euroa. Mutta minä olenkin niitä vanhan liiton faneja, sitä samaa porukkaa joka ei kaipaa mitään pelillistettyjä elementtejä lajiin. Päinvastoin, kun lajia tarpeeksi rampautetaan, voi olla että minäkin lähden.

Ylipäätään maksukanavilta putoaa pohja pois, kun mainosten määrä ei näköjään ole laskenut mihinkään, vaikka maksan nimenomaan siitä, ettei tarvitse katsoa mainoksia. Nyt kisatapahtuma jaetaan keinotekoisesti moneen eri osioon, joiden alussa voidaan näyttää sponsorien mainoksia.

Muut lajit
F1:n kriisi on minun mielestäni aika pientä verrattuna rallin kriisiin. Milloin viimeksi on rallin MM-sarjassa ollut enemmän kuin 5 tehdastiimiä? Liekö koskaan… Enemmän kuin kolme? Enemmän kuin kaksi? Juuri kun tulevaisuus alkoi näyttää paremmalta, niin ensin lähti Citikka ja Ford, sitten lähtee Volkkari, ja yhtäkkiä ollaan takaisin tilanteessa, jossa rallia lähdettiin 10 vuotta sitten nostamaan suosta sääntöuudistuksilla ja kustannusten rajoittamisella. Toisin sanoen touhuttiin kamalasti ilman, että sillä oli pitkässä juoksussa mitään merkitystä!

Rallifanit eivät ehkä tykkää mielipiteestäni, mutta ehkä se nyt on vaan hemmetin kallista ja hankalaa televisioida rallin kaltaista lajia näyttämään mielenkiintoiselta edes livenä, saati TV:n välityksellä (autot ajavat yksin, EK:t kymmeniä kilometrejä pitkiä, olosuhteet epätasa-arvoiset jne)! Ei ole mitään keinoa silmämääräisesti mitata siinä katselupaikassa jossa on (näki sen livenä tai TV:n välityksellä), menikö auto A kovempaa kuin minuuttia aiemmin ajanut auto B. Jäljelle jää ajolinjojen ihastelu ja pörinän kuuntelu.

Yleisönkin pitää etsiytyä paikalle pitkin metsiä kilometrien päästä nähdäkseen kun ohi ajava auto on näkyvissä katselupaikasta riippuen 1-10 sekuntia. Sitten taas odotellaan… Eihän tuo kovin mielenkiintoiselta vaikuta edes teorissa. Ei ihme että perus-rallifanin kannalta kisaviikonlopun tärkein anti on olutteltassa.

Mitä seuraavaksi?
Maailma muuttuu, ehkä rallin kaltaista lajia ei vaan pitäisi enää olla olemassakaan! Ehkä ei formulaakaan? Tai sitten sääntöjen pitäisi olla sellaiset, että kustannukset ovat olennaisesti pienemmät ja yksityisenäkin on mahdollista pärjätä. Tarkoitan oikeasti yksityisenä, ei sellaisena 1000 ihmisen organisaationa jollainen joku Williams on.

Autourheilun virtualisointi! Se on vastaus aika moneen kysymykseen. Niin ratojen rakentamisen kuin järjestämisoikeuksienkin kalleuteen. iRacing simulaattori on tästä hyvä esimerkki. Realistisuudessaan se on luokkaa Gran Turismo potenssiin kaksi. Eli ei paljon aidosta ajokokemuksesta jää. Tarkoitan ratojen ja autojen mallinnusta, siis renkaiden ja jousituksen toimimista, ajotuntumaa jne.

Ei ihan sattumaa että kyseistä peliä käyttävät testauksessaan jopa Nascar-tallit. Aidoista kuljettajista mukana pelin parissa on ollut sellaisia nimiä kuin Dale Earnhart Jr., Justin Wilson, ja onpa siellä tunnukset myös Valtteri Bottaksella, en tosin ole varma onko ajanut metriäkään. Uusimpana tulokkaana Rubens Barrichello, jonka suorituksista on ihan aitoa ajovideotakin tarjolla.

iRacingiä voi seurata sekä livenä että jälkilähetyksinä, mukana selostukset ja kaikki oleellinen mitä oikeissakin kisoissa. Sarjoista on mukana kaikki olennaiset, F1, Nascar, GT jne. Erona aitoon on lähinnä se, että koko MM-sarjaan osallistuminen maksaa kuukausimaksujen muodossa muutaman satasen vuodessa (edellyttäen että ajotaidot riittävät sinne asti).

Tiesittekö muuten, että maailmanmestaruudesta on tarjolla 10 000 taalan rahapalkinto. Paljon enemmän mitä monista kansainvälisistä moottoriurheilusarjoista saa, kansallisista puhumattakaan. Ja tiesittekö, että lajin moninkertainen maailmanmestari Greger Huttu on suomalainen. Jos ajamisella haluaa tienata, kannattaa siirtyä virtuaaliauton rattiin! Siinä on suomalaisen moottoriurheilun tulevaisuus!

Hyvästi karisma, Max!

Max Verstappen puhututtaa jälleen. Minua on Verstappenin koko lyhyen Red Bull-uran ajan häirinnyt tietynlainen silkkihansikkain kohtelu, jota hän on saanut osakseen.

Hänen tavaramerkikseen ovat muodostuneet röyhkeät ajolinjamuutokset, jota kutsun suorastaan kiilailuksi, sekä tietynlainen pelottelutaktiikka jossa annetaan ymmärtää, että ”jos yrität ohi, kolaroimme; maaliin saakka tulet pääsemään vain minun perässäni”!

Toinen Maxin tavaramerkki on GP3-tyyliset aloittelijamaiset syöksyt sisäpuolelle, paikkaan, josta ei voi mitenkään kääntää normaalisti mutkasta ulos… Niistä muodostuu ohituksia vain siksi, että tuosta paikasta hän pystyy kiilaamaan vastustajan joko radalta ulos tai pakottamaan hänet jarruttamaan ja päästämään edelleen. Eivät ne ole mitään oikeita ohituksia.

Span ensimmäisen mutkan tilanne oli juuri tällainen. Jos apexissa ei olisi tapahtunut sitä mitä tapahtui, mitä olisi tapahtunut seuraavaksi? Minäpä kerron.

Vettel olisi kiihdyttänyt mutkasta ulos loivinta optimaalisinta reittiä, saanut hyvän ulostulon ja mennyt kolmikon kärkeen. Kimillä olisi ollut toiseksi loivin ajolinja Vettelin vierellä mutkan jätössä. Siis Maxia parempi lähtönopeus mutkasta ulos.

Entä Max? Hänen olisi pitänyt käytännössä kääntää terävä 90 asteen käännös – niin jyrkkä ettei auton kääntösäde olisi sitä edes mahdollistanut – jos hän olisi aikonut olla Vettelin ja Kimin rinnalla koko mutkan ja vielä mutkan ulostulossakin. Luulisi tajuavan että se olisi ollut mahdotonta! Sitten kaikki kolme olisivat kiihdyttäneet kohti Eau Rougea, jossa ei voi ajaa kolme rinnan, joten järjestys olisi määräytynyt sen mukaan kuka pääsee ykkösmutkasta nopeimmin ulos. Max olisi jäänyt joka tapauksessa kolmanneksi tuossa taistelussa jyrkimmän ajolinjansa takia.

Edes pehmeämmästä renkaastaan hän ei olisi saanut hyötyä kiihdytyksessä koska lähtönopeus olisi ollut niin paljon pienempi kuin Vettelillä ja Kimillä. Jostain syystä hän ei käsitä sitä itse lainkaan, edes jälkeenpäin videolta katsoessaan. Tyhmyyttä tuo on, eikä mitään nuoruuden kokemattomuutta!

Kaikki mitä Max on radalla tehnyt, on jostain syystä annettu anteeksi ja jopa ylistetty piristäväksi yrittelijäisyydeksi ja taisteluksi. Minusta se kertoo vastustajan kunnioituksen puutteesta. Ehkä laji on nykyään liian turvallinen, kun tuolla tyylillä voi ajaa. Enemmän kuolemaan johtavia onnettomuuksia, se voisi rahoittaa tilannetta ja palauttaa vanhan kunnon ajan ”pelon tasapainon”. Kun kuoleman pelko käytännössä puuttuu kokonaan, pitää kilvanajoa säädellä säännöillä, ja sitten ollaan tällaisessa tilanteessa missä pitää erikseen määritellä monta kertaa ajolinjaa saa vaihtaa jne. F1:sta on tullut tuomarilaji, sehän on kohta kuin taitoluistelua tai voimistelua. Mitään ongelmaa ei olisi jos kuljettaja tietäisi, että jos tekee tyhmyyksiä lähtee henki!

Jos katsoo vanhoja F1-kisoja esimerkiksi 90-luvulta, taistelu oli tulisempaa ja ohituksia tapahtui enemmän kuin nyt, mutta kaikki tapahtui ihan eri tyylillä. Niissä oli reilua taistelua, tyhmiä riskejä vältettiin, vastustajaa kunnioitettiin! Katsokaapa esimerkiksi 90-luvun puolivälin kilpailuja. Minulla on tallennettuna kaikki kilpailut vuodesta 1994, joten voin milloin vaan katsella vanhoja kilpailuja ja nojata mielipiteeni todellisiin tapahtumiin, enkä kullattuihin muistoihin.

Takaisin Maxiin. Hupaisinta on ollut, että tuomaristo tuntuu sulkevan silmänsä ja korvansa kaikelle mikä koskee Verstappenia. Esimerkiksi kun Max puski Kimin leveäksi, mennen itsekin radan ulkopuolelle, Kimi tiedusteli onko hänen pakko antaa paikka takaisin, koska myös Max meni leveäksi. Sääntöjen mukaan ei olisi tarvinnut, mutta ei kuulunut vastausta! Kun Kimi sitten antoi paikan takaisin, olisi suoraselkäinen tuomaristo voinut ohjeistaa kuljettajia vaihtamaan paikkoja takaisin, Kimi edelle. Hiljaista oli.

Jostain syystä tätä kultapoikaa kohdellaan silkkihansikkain vain sen takia, että hän tuo väriä radalle. Sääntöjen vastainen ajaminen (mitä tuo ihan oikeasti on, vaikkei tuomaristo siihen puutukaan!) ei ole väriä. Se on sääntörike, vaikka lajin katsojaluvuista ja suosion vähenemisestä panikoiva FIA ja tuomaristo haluaisivat kernaasti sen sellaisena nähdä.

Jos samanlaisia otteita harrastaisi Pastor Maldonado, olisi tuomariston ja median suhtautuminen todennäköisesti ihan erilaista. Mikä on se pieni ero? Nuoruus, sensaatiomainen tulo Formula ykkösiin, voitto ensimmäisessä Red Bull-kisassa… Ovatko ne meriittejä jotka oikeuttavat mihin tahansa?!?

Väitän, että Maxin sädekehä alkaa himmetä noiden otteiden jatkuessa. Minun silmissäni hänen karismansa on jo murentunut. Hän on pelkkä häikäilemätön sika, josta toki voi silti tulla jonain päivänä maailmanmestari. Ihan sama tilanne on Nico Rosbergin kohdalla, joka on myös käyttänyt ajolinjoissaan häikäilemättömästi hyväkseen sääntöjen harmaata aluetta. Eivät tämän kauden temput Nicolta mitään uusia ole, ihmisten muisti on vain lyhyt. Hän ajoi noin jo pikkuformuloissa. Ja kuinka paljon hänen mestaruutensa – jos sellainen tulisi – arvostetaan ja koetaan ansaituksi? Eipä juurikaan, jos yleisöltä kysytään.

Max voisi kysyä itseltään haluaako hän olla kuin Mika Häkkinen, tarunhohtoinen mestari, nopea mutta aina herrasmies, ikimuistettava taistelija? Vai vain joku joka rakensi mestaruuksiin johtaneen uransa kolttosia tekemällä?

Radiosääntö

Nico Rosberg sai rangaistuksen kiellettyjen radioviestien takia. Tapahtuiko oikeusmurha?

Radioviestinnästä on keskusteltu lähinnä median edustajien taholla jo jonkin aikaa. Nyt toimittajat saivat mielipiteelleen kärjistävän esimerkin ja johan alkoi uutisvirrassa tapahtua. Mutta jos toimittajat eivät olisi paasaamassa säännön typeryydestä, olisiko tavallinen katsoja edes huomannut koko säännön olemassaoloa? Veikkaan että ennen eilistä, tuskinpa. Koko asia vaikuttaa siis pikemminkin toimittajien ristiretkeltä sääntöä vastaan. Toimittajathan elävät tiedosta, ja mitä muutakaan radioviestintä on kuin tietoa. Mutta toisaalta juuri siksi toimittajien ei pitäisi käyttää valtaansa tällaisten asioiden esiin nostamiseen. Mietitään vaikka moraalia ja etiikkaa…

Unohdetaan toimittajat ja mietitään sääntöä itsessään. Tai pysytään vielä toimittajissa sen verran, että vuosikaudet sekä suuri yleisö että toimittajat, ja myös F1:n sisäpiiri puhuivat kaikki sen puolesta että kuljettajan roolia pitäisi kasvattaa, koska ajaminen nykyformulalla on aivan liian helppoa verrattuna vaikka 90-luvun autoihin. Että pitäisi päästä pois tilanteesta jossa insinöörit käytännössä ajavat autoa varikolta. Vaikka kuljettaja kääntelee rattia ja vaihtaa vaihteita, niin käytännössä insinöörit kertoivat kuljettajalle mikä nappula kannattaa mihinkin asentoon laittaa missäkin kisatilanteessa, jotta saadaan käyttöön haluttu moottorikartta tai polttoaineen säästöasetus. Tästä haluttiin eroon ja siitä päästiin eroon, mutta nyt yhtäkkiä sääntö onkin näiden samojen ihmisten mielestä ”typerä”. Mitä tapahtui?

Minun mielestäni sääntö on ollut hyvä siitä yksinkertaisesta syystä, että se teki tasan sen mikä sen odotettiinkin tekevän. Kuljettajan pitää tietää itse enemmän auton sielunelämästä ja osata tehdä oikeat säädöt ja oikeat analyysin ongelmatilanteissa. Tähän samaan pyrittiin aikoinaan (lienee ollut jo 90-luvun puolella jos oikein muistan) kun kaksisuuntainen telemetria kiellettiin – ja on edelleen kielletty. Eli talli ei voinut tehdä muutoksia autoon ”etänä”, koska kuljettajan roolia haluttiin korostaa. Kielto johti nykytilanteeseen, eli tallit kertovat kuljettajalle radiolla mitä nappulaa pitää kääntää ja kuinka paljon. Mitä käytännön eroa sillä on siihen että talli kääntäisi nappulaa suoraan? Mielestäni ero on niin olematon, että oli aivan järkevä ja looginen jatkumo, että sääntöä laajennettiin koskemaan myös radioviestintää. Edelleen se palvelee samaa 15 vuotta vanhaa käyttötarkoitustaan.

On tavallaan totta, ettei kuskin ole tarkoitus olla insinööri, vaan ajaa autoa. Mutta mitä pahaa on siinä jos joku pystyy omaksumaan huipputeknisiä asioita ja käyttämään niitä hyväkseen mahdollisimman nopeita kierrosaikoja läpi kisan saavuttaakseen? Michael Schumacher oli tällainen taituri. Hän tunsi sääntökirjan kuin omat taskunsa ja pystyi käyttämään tietojaan hyväkseen tuloksen maksimoidakseen (kaikki muistavat vielä maaliin tulon varikolla, jolla vietiin Häkkisen voitto). Hänellä oli myös muita aikalaisiaan paremmat tekniset valmiudet auton toimintojen ymmärtämiseen, jos nyt vaikka Häkkiseen verrataan. Nämä avut yhdessä tekivät hänestä sen huippukuljettajan mitä hän oli. Hän oli nopea myös pelkässä ajamisessa, mutta 7-kertaista maailmamestaria hänestä ei olisi ilman tällaista suvereniteettia tullut.

Nyt näyttää siltä että Nico Rosberg on samanlainen Schumimainen tekniikkanikkari. Hän ratkaisi Bakun ongelmansa monta kierrosta nopeammin kuin Hamilton, ja ilman tallin apua. Hamilton taas puuskahteli turhautuneena radioon kun talli ei voinut auttaa. Vaikutti siltä että kyse oli enemmänkin politiikasta, jolla hän nimenomaan halusi näyttää radiosäännön suurelle yleisölle (ja toimittajille) siinä valossa kuin hän itse halusi, ja saada näin sääntömuutoksen aikaan asiassa, jonka tunsi selkeäksi heikkoudekseen. Vähän sama lienee Räikkösellä, joka on Hamiltonin tyylinen alkukantainen kilpakuljettaja, jota ei tekniset nippelit kiinnosta. Räikkönenkin kyseli turhautuneena neuvoa tallilta Itävallassa, mutta talli kommentoi ettei voinut auttaa.

Asiassa on myös toinen näkökulma. Kun moottoreita ja vaihdelaatikoita rajoitetaan ja niiden vaihdoista rangaistaan, on samaan aikaan vähän ristiriitaista, ettei kuljettaja voi mitenkään tietää onko vaihdelaatikko hajoamassa. Kuitenkin talli sen varikolta useimmiten näkee, mutta ei voi kertoa kuljettajalle miten hajoamisen voisi mahdollisesti välttää. Ja jos esimerkiksi moottorin osat kuluvat vääristä asetuksista johtuen normaalia nopeammin ja mahdollisesti hajoavat jossain vaiheessa kautta, saa kuljettaja lähtöruuturangaistuksia asiasta, joka olisi voitu välttää jos kuljettajaa olisi voitu neuvoa. Mielestäni säännössä pitäisi olla tarkemmin määritelty, että neuvoja saisi antaa asiassa joka voi aiheuttaa riskin keskeytykseen tai auton osien normaalia nopeampaan kulumiseen. Tästä oli kyse Rosbergin tapauksessa.

Toki tuomariston päätöksessä sovellettiin voimassa olevia sääntöjä, ja niin pitää ollakin. Mutta oliko se moraalisesti oikein, mielestäni ei. Asian tekee vielä räikeämmäksi se, että talli antoi nämä tiedot Nicolle. Vastaavassa tilanteessa Hamiltonille todettiin että ”sori, emme saa kertoa tätä”. Hamilton selvisi rangaistuksetta, mutta Nico menetti arvokkaita MM-pisteitä. Talli toimi Nicon kohdalla väärin, mutta MM-kärkinimi jäi kärsijän rooliin. Olisiko Nicon pitänyt älytä olla kysymättä tuon kaltaista asiaa, jos oli riski että talli saattaa siihen ajattelemattomuuttaan vastata? Ilmeisesti, mutta jälkiviisastelu on turhaa.

F1 kriisissä – taas

Minun mielestäni nykyinen keskustelu F1:n kriisistä alkaa saavuttaa niin surkuhupaisat mittasuhteet, että on pakko avautua aiheesta.

Ecclestone puhuu siitä kuinka katsojaluvut laskevat. Tässä unohdetaan huomioida kaikki muut mahdolliset syyt. Ihmisten elämässä on paljon enemmän viihdettä kuin ennen. Kaikki yksittäisten viihdelajien käyttömäärät laskevat. Niin TV kuin musiikinkuuntelukin, koska palveluja (esim pelaaminen) on tullut lisää ja se tarkoittaa lisää jakajia ihmisten vapaa-ajan käyttöön. Onko ollut järkevää lisätä kisoja vuosi vuodelta, kun ihmisten vapaa-aika on koko ajan vähentynyt? Olen vanhan koulukunnan kannattaja, 16 kisaa kaudessa on riittävästi ja se pitää lajin arvonkin korkeammalla. Jos kisoja on kolmattakymmentä, yksittäisen kisan merkitys vähenee, ja Grand Prix:n imago konee kolauksen.

Entä sitten lippujen hinnat? Jos nelihenkinen perhe tarvitsee ”toimintatonnin” pelkästään lippuihin päästäkseen katsomoon kisaviikonlopuksi, ollaan aika pahasti metsässä. Ja kenen syy? Ecclestonen itsensä, koska on tehnyt lajista niin kalliin, omia rahavirtojaan maksimoidakseen! Ecclestone on ajastaan jälkeen jäänyt urpo, jonka olisi pitänyt jo aikoja sitten luopua vallastaan. Hän ei ajattele enää selkeästi, ikä ei tule yksin. Hän on jo vuosikaudet liannut omaa pesää laukomalla kommentteja F1:n kriisistä. On selvää että kriisi toteutuu kun tiedotusvälineitä seuraava yleisökin alkaa siihen uskoa.

Suurin osa nykysarjan kritiikistä on tullut F1:n sisältä. Ohitusten vähyys… kuuluu lajiin! Jos joku on joskus seurannut formula ykkösiä nimenomaan ohitusten suuren määrän vuoksi, niin on ollut telkku ihan väärällä kanavalla. Eikä niitä ohituksia tapahdu missään autourheiluluokassa kovinkaan paljon. Esim WTCC tai Porsche supercup on melkoista perässäajelua. Samoin GP2, vain muutamia mainitakseni. Kyllä F1:n ohitusten vähyys on jo huomattavasti vanhempi ilmiö kuin se mihin DRS:llä ja aerodynamiikkasääntöjen muutoksilla reagoitiin. Itse puhuin jo 15 vuotta sitten siitä että aerodynamiikan merkitystä pitäisi vähentää ja mekaanista pitoa lisätä. Sitä ei kuitenkaan ole haluttu FIA:n ja tallien toimesta merkittävässä määrin toteuttaa, ja tässä on tulos.

Todellisuudessa jo 90-luvun puolella puhuttiin siitä miten ohittaminen on vaikeaa, ja mitä enemmän autoihin on tullut aerodynamiikkaa, sitä vaiheammaksi se on tullut. Jos ette muista, niin jo Häkkisen aikaan tuskailtiin sitä että vaikka Mika oli nopeampi kuin edellä olevat, niin ei päässyt ohi. Tottakai asialle pitäisi tehdä jotain, sitä en kiistä! Mutta ilmiö on jo 15 vuotta vanha! Ja nyt on yhtäkkiä muutama vuosi sitten herätty siihen että asialle pitäisi tehdä jotain. Ja kuitenkaan ei tehdä, vaan lähinnä kulutetaan lehtien palstamillimetrejä turhaan jupinaan.

Että kyllä FIA ja F1 saa syyttää ihan omia jäykkiä, ajastaan jälkeen jääneitä rakenteitaan siitä, ettei laji pysty uudistumaan tarpeeksi nopeasti. Jos se ylipäätään on edes tarpeellista. Onko se? Yhden tallin dominointi? Eipä taida Bernie-höppänä muistaa, että luultavasti niin kauan kun F1 on ollut olemassa, on yksi talli dominoinut tiettyä aikakautta enemmän tai vähemmän.

80-90-luvun taitteessa McLaren Honda, 90-luvun alkuvuosina Williams aktiivijousituksineen (voitti 14 kisaa 16:sta). McLarenin auto oli ylivoimainen Häkkisen kultavuosina, ja ainoastaan Ferrari pystyi sen haastamaan. Kun puhutaan Mersun ylivoimasta, niin se on pientä verrattuna vaikkapa Australiaan 1998 kun ainoastaan kaksi autoa saapui maaliin samalla kierroksella. Kaksi McLarenia. Sen jälkeen alkoi vuosikausia kestänyt Ferrarin dominointi. Lukuisten sääntöuudistusten ansiosta sen jälkeen mentiin muutama vuosi kohtuullisen tasaisissa merkeissä, mikä on luonnollista tilanteissa joissa sääntöjä uudistetaan jatkuvasti ja hallitseva talli voi vaihtua jopa monta kertaa vuodessa. Mutta silloinkin oli aina joku talli joka voitti selkeästi ison osan kisoja.

Sitten alkoi Red Bullin valtakausi mitä kesti 4 vuotta. Jännästi Vettel on senkin unohtanut kun kommentoi sitä miten Mersun ylivalta vie lajista mielenkiinnon. Ja samaa on toitottanut Red Bullin Horner jo pari vuotta. Lyhyt muisti kavereilla. Häiritsikö Horneria se että Vettel voitti 4 mestaruutta putkeen? Halusiko Vettel asiaan muutosta? Ei, nimenomaan hän noihin aikoihin puolusti useissakin lehdissä sitä että tällainen kuuluu lajiin ja ettei tallia joka on tehnyt kotiläksynsä hyvin, saa siitä rangaista. Saatanan idiootit, sanon minä!

Hamiltonin piikki osui ihan oikeaan osoitteeseen kun hän piikitteli Vettelin kommenttia. Nyt Mersu on hallinnut kaksi kautta. Mutta pitkällä perspektiivillä, mikä oikeasti on muuttunut? Ei mikään muu kuin F1-väen politikointihalu, joka on saavuttanut jo säälittävät mittasuhteet. Ohitusten vähyys, moottorin äänet, yhden tallin dominanssi… mikään niistä ei ole yhteensäkään niin ärsyttävää ja lajin seuraamisen nautintoa heikentävää kuin nämä lehdistössä jauhettavat polittissävytteiset paskapuheet. Ajaisivat jumalauta kilpaa ja lopettaisivat urputuksen!

 

Rengastestit

Näyttää siltä että rengassäännön uudistus uhkaa jäädä torsoksi, koska FIA on ollut liian varovainen sääntöä suunnitellessaan.

Toivottu yllätyksellisyys jäänee kolmen rengaseoksen takia laihaksi, koska jo muutaman osakilpailun jälkeen kaikki tallit käyttävät yhtä, sitä parasta, rengasyhdistelmää.

Mutta palataan tähän aiheeseen kun saadaan kausi kunnolla käyntiin.

Alonson kommentit

Anteeksi kaikille Alonso-faneille, mutta on ihan pakko kommentoida Alonsoa, taas kerran.

Herra on heitellyt niin omituisen katkeria kommentteja pitkin kautta, että on selvää, ettei elämä Ferrarilla ollut ihan niin ruusuista kuin oli ulospäin näyttänyt. Ja nimenomaan niin päin, että Alonso ei ollutkaan niin pidetty ”tallin johtohahmo” kuin hän oli itse antanut ymmärtää. Suomeksi sanottuna, Alonson ei pelkästään annettu lähteä McLarenille, vaan sitä ehkä jopa toivottiin.

Tämä asettaa Alonson suosimisen auton kehityssuuntia Ferrarin johtoportaassa mietittäessä kyseenalaiseksi – niin Felipe Massan kuin Kiminkin kohdalla. Alonso tuhosi käytännössä Massan uran, ja oli hyvin lähellä tehdä saman Kimille, niin paljon kuraa sai Kimi niskaansa viime kaudella. Tässä vaiheessa lienee jo selvää ettei syy ollut Kimissä.

Alonso ajaa niin eri tyylisellä autolla, ettei sellaisella osaa kukaan muu ajaa. Ja tämä johtaa siihen, että kun auto tehdään Alonsolle voittaja-autoksi, tallin kokonaissuorituskyky (ne tärkeät tallimestaruuspisteet) putoaa. Siksi ihmettelen että vuodesta toiseen Ferrari rakennettiin Alonsolle, vaikka selkeästi nähtiin miten huonoa se teki tallin hengelle ja mestaruuspisteille. McLarenillakin alkukaudesta Button voitti Alonsoa varsin selkeästi ja nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin. Kehityssuunta on kääntynyt Alonsoa suosivaksi. Pointti: vain yksi kuljettaja voi pärjätä kerrallaan siinä tallissa jossa Alonso on.

On tosin sanottava, että erittäin hyvät managerit Alonsolla on, kun saavat kerta toisensa perään hierottua sopimukset, joilla tuhotaan Alonson tallikaverien mahdollisuudet menestyä, ja tuovat Alonson (ansaitsemattomasti?) parrasvaloihin. Tämäkään ei varsinaisesti ole mitään uutta, kun miettii Piquetin crash-gatea ja Trullin kohtaloa Renaultilla…

Ferrarin uudistukset laittoivat tallin palikat uuteen järjestykseen. Tulos on suorastaan mykistävä, vaikka Alonso haluaakin asiaa vähätellä. ”Autokehittäjänero”, jollaisen maineen Alonso itselleen Renaultilla rakensi, haluaisi kernaasti nähdä, ettei syy Ferrarin vuosien konttaamisessa ollut hänessä. Tämä on inhimillistä, mutta rajansa kaikella!

Hondan kotiradalla, japanilaisten fanien ja Hondan työntekijöiden silmien alla Alonso tykitti syytti moottoria GP2-moottoriksi. Sellaisesta olisi normaalissa yrityselämässä annettu jo vähintään varoitus, ellei jopa lähtöpassit. Röyhkeää ylimielisyyttä.

Sitäpaitsi syy ei joidenkin tietojen mukaan ole läheskään niin suuresti moottorissa kuin yleisesti luullaan, ja samansuuntaisia tulkintoja voi tehdä myös Japanin GP:n tapahtumista: Jos auto olisi loistava ja moottori huono, niin kilpakumppanit olisivat jääneet mutkaosuuksilla ja ottaneet kiinni suorilla, mutta niin ei käynyt. Letka joka Alonson perässä kisan alkupuolella oli, tiivistyi nimenomaan mutkaosuuksilla. Juuri siksi letka ylipäätään muodostui, että McLarenista ei päässyt ohi ohituspaikoissa, eli niillä (moottoritehoa vaativilla!) suorilla! Niinpä Alonson moottorisyytteet ovat paitsi törkeitä työnantajaa kohtaa, niin myös silkkaa valhetta!

On toisaalta ikävää, että moottorinkehitys on tehty säännöillä niin hankalaksi. Jos moottori on alunperin huono, sitä ei käytännössä voi nykysäännöillä kehittää huipputasolle mitenkään! Ja kyllä Hondan moottorissakin on vikaa, sitä ei voi kiistää. Ei valtavasti, mutta sellaiset 60 hevosvoimaa voi hyvinkin olla määrä jonka Honda häviää esimerkiksi Ferrarille.

Lienen aiemminkin ihmetellyt, miksei Honda tehnyt moottoria alunperin kunnolliseksi? Sitä sai siinä vaiheessa kehittää täysin vapaasti, sääntöjen rajoittamatta. Olisivat voineet kiinnittää sen vaikka johonkin formula-autoa edes etäisesti muistuttavaa härveliin ja ajaa vaikka miljoona kilometriä testejä jossain suljetulla radalla lehdistön ja kilpailijoiden silmien ulottumattomissa. Heillä oli vuosia aikaa! Noin vapaalla kehitystyöllä heillä olisi pitänyt olla 60 hevosvoimaa enemmän kuin muilla, eikä toisinpäin. Tämä ei toki tee Alonson kommentointia yhtään enemmän oikeutetuksi.

Moottoriurheilun turvallisuus

Viime aikoina rata-autoilussa on pitkän turvallisen jakson jälkeen tapahtunut paljon kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia ja läheltäpiti-tilanteita. 

Melko tuoreena suomalaistapauksena Markus Niemelän moottoriurheilu-ura päättyi isoon kolariin ja aivovammaan. Loppuelämä menee hermosärkyjen ja muistihäiriöiden kanssa sinnitellessä, vaikka hän jotenkuten pystyykin normaaliin elämään. Henki säilyi, mutta kilpa-auton rattiin ei ole enää menemistä.

Niemelän onnettomuus oli ns. klassinen moottoriurheiluonnettomuus, joka kuuluu osana lajiin. Auton hallinnan menetys, tai tässä tapauksessa tekninen vika, ja sen seurauksena törmäys. Ikävistä seurauksista huolimatta tuo on sitä arkea minkä kanssa moottoriurheilijat ovat tottuneet elämään. Vaara on aina läsnä.

Samanlainen tapaus oli Jules Bianchin onnettomuus, vaikka ulosajon kohtalokkuus johtuikin radalla olevasta kuljetuskalustosta, ei itse ulosajosta niinkään. Mutta se miksi auto alunperin lähti luisuun ja päätyi pyöräkuormaajan alle, johtui liian suuresta tilannenopeudesta, kuten 95% moottoriurheilussa tapahtuvista ulosajoista.

Voi kuulostaa karulta näin sanottuna, mutta tuo on ihan sitä normaalia moottoriurheilua, eikä sen takia pitäisi ylireagoida, vaikka siinä tällä kertaa menikin henki nuorelta ja lahjakkaalta kuljettajalupaukselta. Toki totta jälkiviisaana sanottuna, ettei kuormaaja olisi saanut olla radalla, mutta niin on ollut viimeiset 50 vuotta, ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu. Siksi ei saisi liioitella reaktioissa.

Tosin muistan 90-luvun lopulla Interlagosista vastaavan tapauksen jossa Michael Schumacher menetti autonsa hallinnan sateella ja luisui satoja metrejä nurmikolla täysin matkustajana, liukuen vain pari metriä radalla toista autoa pois korjaamassa olleen kuormaajan ohi.

Nuo ovat onnettomuuksia joita vaan yksinkertaisesti tapahtuu! Säännöille voidaan tehdä vaikka mitä, mutta silti niitä tapahtuu, koska jos ei tapahtuisi, moottoriurheilu ei olisi enää moottoriurheilua. Kimi Räikkönenkin sanoi taannoin että kaipaa vauhtia ja vaaran tunnetta, koska F1 on muuttunut liian pliisuksi, helpoksi ja turvallisen tuntuiseksi.

Onnettomuudet jotka pitäisi saada pois
Omana lajityyppinään näkisin autosta irronneen osan vuoksi tapahtuneet onnettomuudet. Itse kolaroija on selvinnyt näistä säikähdyksellä, mutta sivullinen on joutunut kärsimään ja valitettavasti hyvin vakavinkin seurauksin.

2009 Henry Surtees menehtyi kun kilpakumppani törmäsi seinään, rengas irtosi ja pomppi radalle ja epäonnekkaasti suoraan Surteesin päähän.

Samana vuonna Felipe Massa sai edellä ajavasta autosta irronneesta jousesta päähänsä pahoin seurauksin. Henki sentään säilyi.

Tuorein tapaus on viime viikonlopulta, kun Justin Wilson menehtyi samalla tavalla saaden edessä tapahtuneesta kolarista irroneen autonkappaleen päähänsä, vaipui koomaan ja kuoli myöhemmin.

Wilsonin uraa tuli seurattua senkin takia normaalia tiiviimmin, että hän ajoi virtuaalisia autokisoja samalla iRacing-simulaattorilla kuin minäkin, muutaman muun aktiivikuljettajan ohella (mm. Dale Earnhard jr).

Näihin jälkimmäisen tyyppisiin kolareihin on Euroopan sarjoissa tarjottu ratkaisuksi umpiohjaamoja. Jännää, ettei ainakaan vielä ole Wilsonin onnettomuuden vuoksi esitetty mitään vastaavaa Atlantin toisella puolella. F1 on tyypillisesti laji jossa ylireagoidaan asioihin ja aletaan heti puuhaamaan jotain hätäisesti kyhättyjä sääntöuudistuksia, joilla on valitettavan usein tapana sotkea sitä pääasiaa eli autokilpailua.

Mutta umpiohjaamot voisivat olla oikeasti hyvä juttu! Olkoonkin että siinä turmellaan lajin 100-vuotinen historia. Kilpa-autot ovat alusta asti olleet avo-ohjaamoisia. Toisaalta, mitä sitten? Ei niissä ole enää puupuolaisia ristikudosrenkaitakaan, tai turvavyöttömiä penkkejä. Voisihan joku niistäkin sanoa, että turvavyöt tuhoavat vaaran tunteen ja lajin hengen.

Lajin täytyy kehittyä ja umpiohjaamo voisi olla järkevä siirto tähän suuntaan. Samaan aikaan ohjaamon kupu parantaisi aerodynamiikkaa, jolloin – ainakin periaatteessa – myös päästöt pienenisivät. Se siis olisi myös muutos vihreään suuntaan.

Myönnän toki, että autojen ulkonäköön tottuminen veisi aikaa, mutta hyvin on totuttu vielä muutama vuosi sitten ”hirveiltä näyttäviin” nykyformuloihinkin. Kun tänäpäivänä katsoo vaikka 2000-luvun alun autoja, niin nyt NE näyttävät oudoilta ja vanhanaikaisilta. Muutosvastarinta voi tosin olla vanhanaikaisessa herrasmiesten kerhossa FIA:ssa ylivoimainen este muutosten toteuttamiselle.

Muutosvastarinnasta huolimatta, kun näitä irronneista osista aiheutuneita onnettomuuksia katsoo, niin jotain pitäisi tehdä. Mielestäni nuo onnettomuudet ovat niitä kaikkein turhimpia onnettomuuksia! Niin sanotut normaalit kilpa-ajo-onnettomuudet hyväksyn täysin. En itse asiassa edes toivo, ettei kukaan koskaan kuolisi moottoriurheilussa, koska lajin viehätys on vaarassa – niin kuljettajien kuin katsojienkin mielestä. Jos vaara poistuu, katsojat kaikkoavat ja laji kuolee.

Bottaksen tähti laskussa?

Kimi Räikkösen sopimuksen jatko oli positiivinen uutinen, kyllä hän on paikkansa ansainnut, vaikkei lehdistö ole aina tätä mieltä ollutkaan, enkä minäkään.

Edellinen ”Kimin haukkumablogini” on kahden kuukauden takaa, mutta viime aikoina Kimi on osoittanut piristymisen merkkejä ja kuten jo kesäkuussa kirjoitin, se Kimin ykkösrata Spa on tulossa. Ei voi paljon muuta odottaa kuin voittoa tässä tilanteessa.

Mutta Bottakseen… Kun hän ei päässyt Ferrarille nyt, pahoin pelkään ettei tule koskaan pääsemäänkään. Uskon että Ferrarin katse on jo kiinnitetty kovia – välillä vähän turhankin aggressiivisia tosin – näyttöjä antaneeseen Max Verstappeniin. Max menee Valtterin ohi sitten kun tilanne on ajankohtainen. Näin valitettavasti uskon.

Tavallaan ironista että kun eläkeukko sai jatkoa, niin nuori lupaus sai pahasti takapakkia urasuunnitelmissaan. Nyt vaihtoehto on Mercedes jos Nico saa Lewiksesta tarpeekseen. Ei tosin huono vaihtoehto… Ei ollenkaan!

Mitä helvettiä tapahtui?

Tuo tuntuu olevan kovin yleinen kysymys Kimiltä tallille viime aikoina. Onko se nyt niin vaikeaa kommunikoida tallin kanssa? Olisiko syytä joskus vaikka kysyä ja varmistaa jos joku asia on epäselvä?

On helppo pistää asioita tallin syyksi; lähettivät radalle väärään aikaan tai liian myöhään, antoivat väärää informaatiota, autossa oli väärä moottorikartta… Perustavaa laatua oleva kysymys: Miksei Schumacherille tapahtunut ikinä mitään tällaista?!? Olisiko siksi, että Schumi teki jotkut asiat eri tavalla kuin Kimi, ja olisiko Kiminkin ehkä syytä tehdä ne tuolla 5 Ferrari-mestaruutta saksalaiselle tuoneella tavalla? Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen, varsinkin jos siitä itse keksitystä pyörästä tahtoo tulla neliskulmainen.

Kimin tyylillä ei nykyformuloissa menestytä, varsinkaan kun puhdas nopeuskaan ei ole enää McLaren-vuosien tasolla. Jos haluaa ajaa ykkösissä, on muututtava. Piste. Huutomerkki.

Itävalta
Itävallan GP:n tutkinta on vielä kesken mutta itse epäilen että kyseessä oli ns. slow puncture, eli hitaasti tyhjenevä rengas. Joku on ajanut Kimin takarenkaaseen aiemmissa mutkissa (ei Alonso) ja kolariin johtanut sudittelu olisi saanut alkunsa tästä.

Mutta sinänsä ihmettelen, ettei tuo tuntunut käyneen edes mielessä ainakaan Maikkarin F1-tiimissä, vaikka siellä oli sentään Vilanderia ja Oikarista mukana spekuloimassa tilannetta. No, jos se osoittautuu rengasrikoksi, niin voinpa (taas) sanoa tietäväni lajista enemmän kuin tuo porukka. 😛

Jos osun väärään, voin aina vedota siihen että hain sentään loogisinta selitystä toisin kuin kaikki muut. Mielestäni ei ole kovinkaan loogista, että Kimi spinnaa suoralla tiellä ns. omaan piikkiin. Tai jos on, niin Kimin ongelmat on ”ihan pikkuisen” isompia kuin että auto ei ole ihan mieleinen, tai aika-ajovauhtia hiukan puuttuu. Todella toivon ettei kysymys ole omiin nimiin spinnauksesta.

Kimillä on lähtölaskenta käynnissä, mutta asiantuntijoilta on jäänyt huomaamatta että Kimillä on käsissään yksi valtti, jolla hän voi pysäyttää final countdownin kerrasta.

Spa!
Kyseisellä radalla Kimi on aina osannut ajaa, mistä kertoo menestys, osakilpailuvoittojen määrä ja rataennätys. Siellä jos missä Kimillä on aidosti mahdollisuus lyödä paitsi Vettel, myös molemmat Mersut! Se onkin ainoa oljenkorsi joka Kimillä on formulaurallaan enää käytettävissä. Spassa on onnistuttava!

Jos Spasta tulee Ferrarin ehkä jopa kauden ainoa voitto (kuten vuonna 2009), saa Kimi paljon anteeksi tämän kauden töppäilyistään. Jos tulee se normaali ”best of the rest”-sijoitus, se ei tässä vaiheessa enää riitä. Se paikkaa jotain, mutta ei enää pelasta Kimin uraa.

Spa on todellinen mahdollisuus nyky-Ferrarille. Katsokaapa Kimin saldoa Spasta viime vuosilta:
2007 (Ferrari) paalu ja voitto.
2008 (Ferrari) ajoi ulos sateessa, mutta johti muistaakseni suurimman osan kisasta.
2009 (Ferrari) huonolla ferrarilla tallille kauden ainoa voitto lähtöruudusta 6.
2012 (Lotus) lähtöruutu 3, lopputuloksissa 3.
2013 (Lotus) aika-ajon nopein kierros (q2:ssa jolloin ajettiin ns. maksimivauhdilla), kisassa keskeytys jarruvikaan.
2014 (Ferrari) kisan neljäs ja selvästi koko muun kauden Kimiä dominoineen Alonson edellä.

Toivotaan Kimille Spa:han hyvää onnea ja ennenkaikkea keskittynyttä suoritusta. Sopivasti sitä seuraava viikonloppu onkin Monza, jolloin Ferrari on yleensä kuljettajansa julkistanut.

Toisaalta toivoisin, että Valtteri Bottas saisi Kimin paikan Ferrarilla, koska hän jos joku pystyy laittamaan Vettelin ahtaalle. Vaikka nopeutta ja teknistä osaamista on paljon, Bottas on persoonana vähän harmaa ja liian kiltti ja sivistynyt. Vähän kuin Nico Rosberg. Siksi en diggaile hänestä samalla tavalla kuin Kimistä. Kimissä on niin sanotusti rock’n’rollia! Mutta jos rock’nroll ei riitä niin Bottaksen maailmanmestaruuskin kelpaa. 😉

Kimille sapiskaa

Ferrarin tallipäällikkö antoi hiukan kyseenalaista palautetta Kimin aika-ajosta, varsinkin kun tuntuu että kommentit olivat jostain ihan eri aika-ajosta kuin Malesiasta tänään. Jätämme niiden kirjaimellisen tulkinnan sikseen.

Sen sijaan Arrivabene on totuuden jäljillä siinä, että Kimin keskittymisessä olisi parantamisen varaa. Kimi on jo vuosikausia antanut erilaisissa mitättömän tuntuisissa pikkuasioissa tasoitusta tallikavereilleen, ja siinä samalla koko muulle kilpailijajoukolle.

Tässä aika-ajossa hänen edessään Ericsson pääsi viimeiseen osioon (toisin sanoen ajoi sen kierroksen Kimiä kovempaa, eli ei ollut Kimin tukkona!), ja hänen takanaan tullut Hamilton samoin. Jos väli on huono, niin kuvittelisi että edessä oleva hidastaa omaa ajoa, ja myös takana tuleva kärsisi siitä. Mutta miksi vain Kimi kärsi tällä kertaa? Siksi ettei hän ollut rakentanut itselleen hyvää ajoväliä tarpeeksi röyhkeästi! Niitä pikkuasioita, joissa Kimi on hiukan löysä ja keskittymätön.

Ehkä viimeinen mutka pilasi hänen kierroksensa, kun hän yritti turhaan ohi Ericssonista vaikkei mitään todellista ohituspaikkaa ollut. Niinpä hän jäi jyrkälle linjalle viimeiseen mutkaan ja siitä lähtösuoralle kiihdytys ei onnistunut niin hyvin kuin pyöreämpää ajolinjaa ajaneella Ericssonilla. Tämä siis maallikon analyysi ilman mitään datatietoja, perustuen visuaalisiin havaintoihin.

Jos hän olisi ajanut visusti Ericssonin perässä, niin Ferrarin paremman kiihtyvyyden ansiosta hän olisi saanut juuri sen muutaman tuhannesosan edun imusta lähtösuoralle kiihdytyksessä, mitä Ericssonin voittamiseen olisi tarvittu.

Jos ohitus olisi ollut mielessä seuraavan kierroksen ruuhkasta vapaata kierrosta silmälläpitäen, niin se kuvastaisi kuinka huonosti Kimi oli keskittynyt tilanteeseen. Seuraavaa kierrostahan ei käytännössä voinut tulla alkaneen sateen takia, ja luulisi Kiminkin tajunneen tuon.

Niihin muihin keskittymättömyyksiin, joihin viittasin… Monta kertaa eri talleissa – jo McLarenilla ajaessaan – Kimin renkaiden lämmitys meni pieleen milloin aika-ajossa, milloin kisan lämmittelykierroksella. Selitys oli usein sen tyylinen että ”ei saatu renkaita ihan optimilämpöön joten menetettiin parissa mutkassa muutama kymmenys”. Se muutama kymmenys on nykyformuloissa joskus 10 sijaa. Haloo! Kannattaisiko siihen lämmitykseen ihan KESKITTYÄ joskus?

Eihän renkaiden lämmitys ”epäonnistu”. Se vaan tehdään joko hyvin tai huonosti. Samoin kuten hyvää starttia ei saada, se otetaan. Jos lämmityksen tekee joka kerralla samalla tavalla täydellisyyteen pyrkien, se onnistuu joka kerralla samalla tavalla, täydellisesti. Mutta jos se tehdään vähänkin ”vasurilla”, se näkyy tuloksessa. Sitten kisan lähdössä hävitään kolme sijaa, ja kisan jälkeen selitetään että ”juututtiin hitaampien taakse puolen kisan ajaksi, niin eipä siinä voinut mitään tehdä”. Niinpä, mutta mitä tehtiin väärin että hävittiin lähdössä ne sijat jotka sen kisan pilasivat. Näitä tapauksia on kymmeniä Kimin uralla.

Tällä kaudella on ollut kaksi kisaa, jotka Kimi on tyrinyt ihan itse. Ensin Australian aika-ajo, sitten lähtö jossa röyhkeämpi ajo ensimmäiseen mutkaan olisi tuottanut todennäköisesti paremman tuloksen kuin se fiasko mitä siitä nyt seurasi. Sen jälkeen renkaanvaihto, joka sekin kai meni Kimin piikkiin. Ja nyt tämä aika-ajon moka.

Että kyllä Arrivabene on ihan oikeassa, Kimin pitäisi keskittyä paremmin! Muuten Vettel vie Kimiä ihan samalla tavalla kuin Alonsokin. Se on äärimmäisen pienistä asioista kiinni. Kimissä ihailen sitä että hän on ”luonnonlapsi”, mutta kun ikää alkaa tulla, ei menestystään voi rakentaa pelkästään lahjakkuuden varaan. On tehtävä töitä. Auton parissa Kimin onkin työskennellyt ihailtavasti, minkä hedelmiä korjaa tosin tällä hetkellä lähinnä Vettel. Kimi on myös luonut talliin yhteishenkeä lausunnoillaan. Huomattava parannut Kimissä monella osa-alueella on havaittavissa, mutta vielä se oma keskittyminen 100% tikkiin niin kyllä tästä kaudesta vielä hyvä tulee. Go Kimi!