Kumista politiikkaa

Rengaspuheet eivät näytä laantuvan. F1 alkaa ikävästi muistuttaa taas sitä poliittisen kieroilun ja oman edun tavoittelun ilmapiiriä, mistä saatiin olla vapaita ”peräti” muutama vuosi. Tietyt vanhat suuret tekijät eivät pärjää ja uudet kukkopojat ovat ilmestyneet pelikentälle isojen valtataistelua sotkemaan. Puhun nyt Red Bullista ja Lotuksesta. Peruskuvio on tässä: Pirelliä käskettiin tallien ja FIA:n yhteisestä päätöksestä tehdä tietynlaiset renkaat tälle kaudelle. Se teki mitä pyydettiin. Jokaisella tallilla oli täysin samat mahdollisuudet rakentaa auto, joka toimisi nimenomaan näillä uusilla renkailla optimaalisesti. Vain Lotus ja pari keskikastin tallia onnistuivat siinä täydellisesti.

Nyt renkaita ollaan muuttamassa kesken kauden, mikä muuttaa peruuttamattomasti tallien voimasuhteita, ja yllätys yllätys Red Bullin, Mercedeksen ja McLarenin eduksi. Jos vielä sarjan isopomo Ferrari kokisi samanlaisia vaikeuksia renkaiden kanssa, sääntö olisi muutettu jo aikoja sitten. Onneksi Ferrari toimii nykyrenkailla kohtuullisesti, verrattuna ehkä kaikkiin muihin paitsi Lotukseen. Fernando Alonsohan on aina ollut aktiivinen politikoimaan. Siksi onkin hassua että ”jostain syystä” hän on ollut nykytilanteesta ihan hiljaa. Miksiköhän? No tietysti siksi, että vain Red Bull on Alonson mestaruudelle todellinen uhka. Näin he tuntuvat edelleenkin ajattelevan, ja Barcelonan kisa antoi viitteitä siitä, että he saattavat hyvinkin olla oikeassa. Ferrari tuskin haluaa rengasmuutoksia – ainakaan niin merkittäviä, että Vettel tulee mestaruustaistossa Alonson rinnalle ja ohi.

Tässä on vielä sellainenkin sivujuonne, että Mercedes voi hyvän aika-ajovauhtinsa ansiosta rengassääntöjen muututtua tunkea kärkitaisteluun mukaan myös kisoissa. Ehkä Ferrari haluaa että renkaita muutetaan, mutta vain sen verran että nykyisin kärjestä starttaava Mercedes putoaa Punaisten taakse, mutta Red Bullien eteen? Ferrarin kannalta tilannetta helpottaa sekin, että Renaultin moottorilla ei ole yleensä saavutettu kovin hyviä suoranopeuksia, ja Neweyn autoille toisen takana ajaminen tuntuu olevan poikkeuksellisen fataalia. Se nähtiin jo Häkkisen McLaren-aikoina. Toisin sanoen ohittaminen on Red Bullille vaikeaa. Niinpä skenaario menee niin, että mitä enemmän autoja saadaan Ferrarin ja Red Bullin väliin, sitä helpompaa Ferrarin elämä on – DRS:sta huolimatta. Tavallaan Ferrari voi jopa toivoa, ettei Lotus putoa kärjestä pois, koska he tietävät (luulevat) voittavansa Lotuksen millä rengassäännöllä tahansa ja Lotuksen pisteet ovat yleensä Vetteliltä pois.

Miten tilanne ”käyttökelvottoman huonoista renkaista” poikkeaa mistä tahansa muusta kaudesta? Ei mitenkään! Aina joku talli on onnistunut muita paremmin auton rakentamisessa ja kehittämisessä – huolimatta siitä onko sääntöjä kausien välillä muutettu tai ei –  ja useimmiten voittanut mestaruuden. Kaikki muistavat Brawnin ylivoiman muutaman vuoden takaa. Silloinkin sääntöä muutettiin kesken kauden suurten tallien painostuksesta. Suuret tallit olivat olleet turhan konservatiivisia – suomeksi sanottuna tyhmiä – eivätkä tajunneet käyttää sääntöjen mahdollistamia pykäliä hyväkseen. Yleensä tyhmyydestä sakotetaan, mutta silloin tyhmyydestä palkittiin ja viisaudesta sakotettiin. Brawnin autolta vietiin väkivalloin kesken kauden kaikkein terävin syömähammas, mutta onneksi se tehtiin liian myöhään ja mestaruus oli jo käytännössä varmistunut. Nyt on ihan sama tilanne. Lotusta ollaan rankaisemassa hyvin tehdystä työstä, ja se on mielestäni huutava vääryys! Ei Lotus vahingossa ole hellä renkaille, se on suunniteltu sellaiseksi. Eikä Red Bull vahingossa toimi nykyrenkailla huonosti. Se suunniteltu huonosti.

Miksi renkaista puhutaan koko ajan? Rengas on F1-auton (ja minkä tahansa auton) tärkein osa. Vain ja ainoastaan rengas mahdollistaa sen että auton ja radan välissä on kitkaa jonka avulla auto kulkee rataa pitkin. On siis äärimmäistä viisautta suunnitella auto sellaiseksi, että se käyttää käytettävissä olevan kitkan hyväkseen maksimaalisella tavalla. Tätä viisautta on nähtävästi ollut vain Lotuksella. Hallitseva mestari Vettel ja Red Bull-tallin johtoporras ovat tietenkin tyytymättömiä siihen, ettei oma auto toimi. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, ettei Red Bull:ia edes saada toimimaan; kehitys-/säätövaraa ei yksinkertaisesti ole, joten ilmeisesti koko auto pitäisi suunnitella uudelleen. Ei Red Bull muuten niin suureen ääneen valittaisi aiheesta. Siellä on kriisi päällä!

Red Bullin ja muutaman muun sääntökriitikon kommentit ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. ”Tällä ei ole enää mitään tekemistä kilpa-autoilun kanssa. Tämä on kilpailu renkaiden hallinnasta. Todellinen autokilpailu näyttää erilaiselta. Nykyisissä olosuhteissa emme pysty saamaan parasta irti autostamme emmekä kuljettajistamme”, kommentoi Red Bullin pääomistaja Dietrich Mateschitz. Mikähän Red Bullin mielestä on todellista autokilpailua? Se että rakennetaan auto, joka toimii vain yksin kärjessä ajettaessa, jolloin se dominoi sarjaa vuodesta toiseen miten tahtoo? Minun mielestäni todellisessa autokilpailussa ohitellaan. Kuten aiemmin kommentoin, Neweyn autoilla on aina ollut vaikea ohittaa, ja pärjääminen on perustunut kärjestä starttaamiseen ja kärjessä ajamiseen. Eikä siinä ole mitään pahaa, paras voittakoon ja Newey on nero tekemään ylivoimaisesti voittavia autoja(*). Mutta kommentti on outo siksi, ettei se yksinkertaisesti sovi Red Bullin autolle.  Eikös renkaiden säästäminen sitäpaitsi nimenomaan ole sitä todellista kilpa-ajoa? Rengashan on auton tärkein osa, joten sen  merkityksen pitääkin olla suuri! Jo 70-luvulla ajettiin osa kilpailusta löysemmin, jotta voitaisi lopussa hyökätä parempikuntoisilla renkailla. Ajamisessa oli kyse paitsi nopeudesta myös taktisesta ymmärryksestä. Minä sanoisin suorastaan, että renkaiden säästäminen on sitä kaikkein aidointa kilpa-ajamista! Muut tallit voisivat yhtä hyvin kritisoida aerodynamiikkasääntöjä: Että pitäisi kieltää sellaiset autot, jotka ovat mutkissa niin nopeita, että pääsevät aika-ajossa paalupaikalle ja sieltä suvereeniin voittoon. Perusteluksi kävisi vaikkapa että ”ohitukset on aina ennenkin tehty suoralla, ja vain hyvä suoravauhti on todellista formula-ykköstä. Hyvä mutkavauhti pitää kieltää säännöissä”.

Kaikkein naurettavinta Red Bullin valituksesta tekee se, että nimenomaan he eivät mestaruusvuosinaankaan ole pystyneet ajamaan täysillä lähdöstä maaliin. Neweyn autot on suunniteltu niin äärimmäisiksi, että riittävän eron saavutettuaan Vettel on voinut höllätä ja kruisailla maaliin – jotta auto on ylipäätään kestänyt kasassa maaliin saakka! Ja nyt sama talli puhuu siitä kuinka ei voi ajaa täysillä. Hah! Maikkarin Timo Pulkkinen kiteytti asian hyvin: F1-auto kulkisi tarpeeksi pitkällä suoralla varmasti kuuttasataa, mutta nyt se kulkee vain puolet siitä. On tehty sääntö että radassa on mutkia, mikä estää täysillä ajamisen! Eikös se ole ihan tyhmää? Eikös kisassa nimenomaan ole kyse siitä, että ajetaan koko kisamatka lähdöstä maaliin ja kuka ajaa sen nopeiten, on voittaja? Jos Red Bullilla ei pysty ajamaan täysillä kuin yhden nopean kierroksen, niin se ei riitä! Eikä se ole kenenkään muun syytä ole kuin Red Bullin itsensä.

Enemmän järkeä, vähemmän politiikkaa
Kuten jo vanhan Varikko.orgin aikaan vuosia sitten ehdotin, renkaiden pitäisi olla niin kovia, etteivät ne murene radalle ja vaikeuta ohittamista ajolinjan ulkopuolelta. Se olisi kilvanajamisen kannalta paljon oleellisempi muutos, kuin se kuinka monta varikkostoppia tarvitaan. Varikkostopin ovat pikemminkin välttämätön paha, josta lajissa pitäisi pyrkiä eroon! Renkaat voisivat vallan mainiosti olla sellaisia että ne kestävät koko kisan lähdöstä maaliin! Hmmm… koko kisan kestäviä renkaita… Ei käy! Kovemmilla renkailla ei olisi pitoa. Sitten politikoitaisiin, että ajaminen on vaarallista kun auto liukuu koko ajan radan pinnassa. Ja silloinkin jonkun auton renkaat olisivat kisan lopussa paremmin säilyneet ja nopeammat kuin jonkun toisen. Ikuinen vääntö.

Pitäisi löytää sellaisia sääntömuutoksia, jotka tekisivät nimenomaan kilvanajamisesta itsessään viihdyttävää. Tuntuu etteivät FIA ja tallit tunnu enää käsittävän mistä F1:ssa on kyse. Ilmeisesti 15 vuotta jatkunut ohitusten puute, ja siihen paniikkiratkaisuina ”lääkkeeksi” kehitetyt varikolla ohittamista lisäävät sääntömuutokset (välitankkaus, vähemmän kestävät renkaat, pakolliset renkaanvaihdot…) ovat panneet formulapäättäjien päät niin sekaisin, että pallo on tippunut kokonaan. Ehkä päättäjät vilpittömästi luulevat, että varikkosstopit ja renkaanvaihdot ovat jotenkin ”pakollisia” jotta Formula 1 olisi Formula 1. Ja luontevana analogiana tästä, ”mitä enemmän stoppeja, sitä viihdyttävämpi show”. Viis siitä vaikkei radalla ohitettaisi kertaakaan kuin DRS-kikkailujen ansiosta.

Olen suuri F1-fani, mutta politikointi pilaa hyvän lajin. Toivon, ettei isoja rengasmuutoksia tule kesken kauden. Jos ja kun Red Bull ei pysty rakentamaan autoaan paremmin nykyrenkailla toimivaksi, niin vähintään yhtä vaikeaa olisi taloudellisesti heikommalle Lotukselle muuttaa auto kovemmille renkaille sopivaksi kesken kauden. Se olisi, ei enempää eikä vähempää, kuin good bye Kimin mestaruustaistolle. Vielä typerämmän tilanteesta tekee se, että perus TV-katsojan ja lajia syvällisemminkin seuraavan mielestä juuri se on nykyformuloiden vahvuus, että kärkikamppailussa on paljon eri talleja ja kuljettajia. Tuntuu että halutaan suorastaan väkisin palata siihen 90-luvulla alkaneeseen trendiin, että yksi tai kaksi tallia dominoi sarjaa mielinmäärin.

Mercedes on ollut ihailtavan hiljaa rengasasiassa, vaikka he eittämättä kärsivät rengasssäännöstä kaikkein eniten. He kunnioittavat voimassa olevia sääntöjä ja toimivat parhaan kykynsä mukaan niiden rajoissa. Se on urheilullisuuden voitto. Sen sijaan Vettelin ja Red Bullin osakkeet ovat minun silmissäni romahtaneet aika lailla. Siinä ei paljon piupali-paupalit auta. Toisaalta minun on helppo kääntää takkini jos Red Bullin saama etu kantaa myös ensi vuodelle, ja Kimi ajaa ensi vuonna härkä-autoa.

(*) Knoppitieto: Luultavasti kaikkein ylivoimaisin Neweyn suunnittelema auto oli Mika Häkkisellä Australian GP:ssä vuonna 1998. Silloin vain yksi auto oli Mikan kanssa samalla kierroksella maalissa, ja sekin oli McLaren. Siihen verrattuna Schumin 2000-luvun ylivoima tai Vettelin suoritukset eivät ole mitään. Vuonna 2000 muutettiin varsin yllättäen sääntöjä berylliumin käytöstä F1-moottoreissa, mikä johti Mercedeksen kehityksellisen ylivoiman murenemiseen, ja vuosia kestäneeseen taisteluun moottorin luotettavuuden kanssa. Siitä kärsi mm. Kimi Räikkönen koko McLaren-uransa ajan. Pitkän tuotekehityksen tuloksena rakennettu, luultavasti kaikkien aikojen kehittynein F1-moottori piti suunnitella tyhjältä pöydältä uudelleen ihan eri materiaaleista kuin oli ajateltu. Vasta nykyisenkaltainen moottorisääntö ja kehitystön loppuminen mahdollisti McLaren-Mercedeksen palaamisen luotettavuudessa muiden huipputallien tasolle.