Formula 1 on liian kallista. Sen puolesta puhuu paitsi maksukuskien järkyttävä määrä, myös se että tallit yksi toisensa perään tuntuvat olevan taloudellisissa vaikeuksissa.
Joku voisi syyttää kaikesta EU:ia ja tupakkateollisuuden poistumista. Tupakkarahoilla bensan käryä on rahoitettu 70-luvulta lähtien, kunnes tupakan mainostamisesta tehtiin EU:ssa niin ”rikollista”, että se pakotti tupakkateollisuuden pois formuloista. Muutos oli kuitenkin sen verran hidas, että rahavirrat saatiin pysymään entisenlaisina hallitusti vähän kerrallaan etenemällä. Rahaa on yhtä paljon kuin ennenkin, mutta sponsorit ovat tiukemmassa kuin tupakkateollisuudella koskaan oli. Sponsorit ovat tietoisempia sijoitustensa kustannustehokkuudesta! Tallien ja promoottorien paineet tehdä formuloista sponsoreita ajatellen ”mahdollisimman hyvä tuote”, ovat kasvaneet.
Myös tallien ja kuljettajien työt yhteistyökumppaneihin päin ovat lisääntyneet. Ennen riitti kun kuljettaja pisti ”Nortin” palamaan ja lippiksen päähän kisan jälkeen. Nyt pitää kiertää kaikenlaisissa sponsoritapahtumissa ympäri maailmaa. Tämä lisää myös kustannuksia ja siten tarvetta pyytää lisää sponsorirahaa. Mitä enemmän aikaa ja rahaa käytetään sponsorien hyvänäpitoon, sitä vähemmän sitä on auton ajattamiseen radalla. Eräs suomalainen SM-tason rallikuljettaja sanoi kerran, että hän varaa lähes puolet vuosibudjetistaan yhteistyökumppanien ”hyvänäpitoon” eli kumppanuustapahtumien järjestämiseen, kestityksiin jne. Kaikkeen sellaiseen millä auto ei liiku kisassa metriäkään. Tuloista ainoastaan puolet on käytettävissä autoon, mekaanikkojen palkkoihin jne. Formuloiden miljardibisneksessä suhde tuskin on sama, mutta jotain kaikki maksaa. Sponsorien vaatimusten muuttuminen voi olla osasyy, mutta se ei yksistään selitä tallien köyhyyttä.
Formula 1 yksinkertaisesti on lajina liian kalliis! Max Mosley esitti vuoden 2009 pikkulamaa edeltävinä aikoina ajatuksen, jossa tallien budjetit olisi laskettu vaiheittain 80 miljoonaan euroon. Siihen aikaan budjetit liikkuivat 100-160 miljoonan tuntumassa. Mosley ehdotus olisi pahimmillaan puolittanut budjetit. Aivan varmasti formula-autot liikkuisivat ihan yhtä kovaa silläkin budjetilla, sanokaa minun sanoneen. Mutta pitäisi tehdä muutoksia, ja niitä tällä alati muuttuvalla bisnesalalla selvästi pelätään, mikä sinällään on ironista. Pelätään että saavutettu asema menetetään, ja joku jälkipään tehokkaampaan toimintaan pystyvä talli tulee ohi. Mosleyn ehdotus tyssäsi isojen tallien vastustukseen.
Totuus on, että tupakkateollisuuden hulluina vuosina rahaa opittiin käyttämään tehottomasti ja surutta. Tallien toiminta on ollut kustannustehotonta ja se on sitä edelleen! Ikinä ei ole ollut todellista painetta kehittää organisaation toimintaa tehokkaampaan suuntaan. Ja silloinkin kun on ollut – esimerkiksi taloudellisesti ankeina aikoina – niin esiin on astunut joku Carlos Slim tai muu miljardööri ja tarjonnut maksukuskia vastaan tallille kassillisen ilmaista rahaa.
Yrityselämän perussäännöt eivät koske formuloita. Missä ovat formulamaailman YT-neuvottelut, toiminnan tehostusprojektit, kaikenlaiset yrityskonsultit neuvomassa sitä sun tätä? Silti F1:n väitetään olevan liiketoimintaa. Jostain syystä se ei näytä yhtään siltä!
Voisin heittää vertailun vuoksi Finnairin johdolta kuulemani syyn sille, miksi lentoyhtiöillä menee niin huonosti nykyään. Kartellit! Ennen oli devalvaatioaseita, yhtiöiden yhteisiä hintasopimuksia ja vaikka mitä tapoja kiertää se tosiasia, ettei bisnes itsessään ollut koskaan ollutkaan kannattavaa. Bisnestä pidettiin keinotekoisesti yllä! Kun EU:n myötä vaikeutettiin ja käytännössä lopetettiin kaikki keinotekoiset tavat pitää bisnestä yllä, joutuivat lentoyhtiöt sen realiteetin eteen, että jotain oli tehtävä! Tilanne tuli niin sanotusti silmille. Siitä johtuu tämä 10 vuotta kestänyt lentoyhtiöiden ja lentoteollisuuden alasajo ja jatkuvat henkilöstövähennykset ja organisaatiomuutokset. On ollut pakko muuttua! Bisnes nimeltä F1 on ihan samassa tilanteessa, mutta sen ei ole pakko muuttua, koska hyväveli-verkosto toimii ja lopusta huolehtii munaton FIA ja seniili Bernie.
Rahaa F1:ssa mällätään täysin epäolennaisiin asioihin. Osittain laitteiden ja työkalujen laboratorimainen puhtaus ja kaiken valmistaminen erikseen formulatoimintaa varten antaa lajille juuri sitä glamouria mistä F1 tunnetaan. Öljyiset trasselit pikimustat työhaalarit eivät kuulu formula-ykkösiin. Mutta riittäisikö vähempikin?
Säästöjä
Sisäpiirin tietona olen kuullut että McLarenin tasauspyörästön osat piti kuljettaa Suomesta helikopterilla suoraan McLarenin tehtaalle, muka vakoilun estämiseksi? Pitääkö tasauspyörästöt olla suorituskyvyn takia kiillotettu niin, että niistä voi peilata itseään? Näin teki brittitallin vaatimuksesta eräs suomalaistehdas, joka vielä jokunen vuosi sitten toimitti McLarenille tasauspyörästöjä. Kyseinen firma lopetti oma-aloitteisesti toimitukset, koska McLarenin tilaukset helikopterikuljetuksineen sekoittivat liikaa tehtaan rutiinitoimintaa.
Tai pitääkö simulaattorin maksaa 100 miljoonaa? Nascar-talleissa käytetään iRacing-simulaattoripelin pohjalle tehtyjä ratkaisuja. Esimerkiksi radan mallinnuksen yksityiskohtaisuudessa iRacingin laserskannatut radat vastaavat ihan täysin noiden 100 miljoonan F1-simulaattorien ratoja. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä johtuen että ne sisältävät joka ainoan pienenkin töyssyn minkä oikeakin rata sisältää! Ja niistä radoista veloitetaan iRacing-pelaajalta noin parikymmentä taalaa per rata. Kun pelin pelaajamäärä liikkuu muutamassa kymmenessä tuhannessa maailmanlaajuisesti, niin siitä voi helposti laskea ettei ratojen mallinnus voi todellisuudessa kauhean kallista olla, koska muuten kyseinen pelibisnes ei kannattaisi.
Toki muussa mallinnuksessa voidaan jäädä pelisimulaattorista jälkeen, mutta mistään pilipali-systeemeistä ei peleissäkään ole kyse. Esimerkiksi iRacingin kehitystiimi uutta rengasmallinnusta kehittäessään painiskeli sellaisen ongelman parissa, miten saada renkaasta ja jarruista vanteeseen siirtyvän lämmön jakautuminen vaikuttamaan mahdollisimman realistisesti renkaan eri vyöhykkeiden lämpötilaan. Ollaan siis todella kaukana siitä mitä pelikonsolien formulapeleillä (joilla jotkut kuljettajat joskus mainostivat harjoitelleensa F1-ratoja) perinteisesti ymmärretään. iRacingiin pohjautuva simulaattori maksaisi laite-infroineen ehkä puoli miljoonaa. Tai vaikka maksaisi kymmenen, niin siltikin se olisi kymmenesosa McLarenin simulaattorin huhutusta hinnasta.
Entä antaisiko täysin tietokoneistettu suunnittelu ja virtuaalinen virtausmallinnus ihan yhtä hyviä tuloksia kuin perinteinen pienoismallitekniikka ja tuulitunnelit, jos alan kehitykseen panostettaisi ihan todella? On selvää etteivät tulokset vielä vastaa pienoismallien avulla saavutettavia hyötyjä, mutta jos kehitystä ei ikinä aloiteta, niin ei siihen pisteeseen ikinä päästäkään, että virtausmallit oikeasti toimisivat.
Kun ainaisesta ruikutuksesta huolimatta rahaa tuntuu olevan koko ajan riittävästi, eikä todellisia liiketoimintamuutoksia tarvitse F1-bisneksessä tehdä, niin tässä sitä ollaan. F1-tallit tuntuvat olevan kuin hemmoteltuja diivoja joille ei kelpaa mikään tavanomainen.
Tähän asti – ja myös jatkossa jos mitään muutoksia ei tapahdu – on ihan sama kuinka paljon mikäkin maksaa, koska ollakseen mukana lajissa, on jatkettava samassa veneessä muiden kanssa. Jos se edellyttää maksukuskien palkkaamista budjettiaukon täyttämiseksi, niin sitten palkataan! Jos taas emoyhtiö maksaa viulut niin hyvä niin. Ilman FIA:n kunnollista ja sitovaa päätöstä budjettien leikkaamisesta nykykierteestä ei päästä eroon. Toisaalta FIA:n harmaahapsikerhon ”päätösnotkeuden” tuntien, en pidättäisi hengitystä muutosta odotellessani.
VARIKKO.org 