Kuumia tunteita, munattomia ratavalvojia

Niitä piti sisällään Bakun osakilpailu. Toisesta pitäisi hankkiutua eroon. 

Olen Tomi Tuomisen ja lausuntoautomaatti-Villeneuven kanssa samaa mieltä, että tunteet ja ylilyönnit kuuluvat lajiin. Oikeastaan kokonainen vuosikymmen meni ilman, että mitään mielenkiintoista tapahtui. Korkeintaan vähän mökötystä tallikaverille. Kliinistä ja tylsää formulaa.

Kun Räikkönen palasi formuloihin alkoi tapahtua sekä Sebillä että Ham-Ros-akselilla. Radiokeskusteluihin tuli väriä, ja yhtäkkiä laji oli muutakin kuin kliinistä ajamista ja palkintopallilla mököttämistä. Tai Hamiltonin ja Rosbergin harrastamaan päälleliimattua yleisön kosiskelua, joka valitettavasti jatkuu Hamiltonin osalta edelleen.

Varsinkin Hamiltonilla tämä keinotekoinen kosiskelu on suorastaan ärsyttävän siirappimaisen päälleliimattua. Kasvot kertovat toista, puheet toista. Juu, ei vituta yhtään, vaikka 50 miljoonaa katsojaa näkee että vituttaa niin, ettei veri kierrä.

Puhumattakaan siitä, miten hän omassa pikku kuplassaan kuvittelee voittavansa mestaruuksia ”oikealla tavalla” (toisin kuin Seb), mutta autuaasti unohtaa ruikuttavansa tallikaverilta apua ohituksiin. F1-kuskit ovat itsekeskeisiä paskiaisia, ja niin pitääkin olla. Mutta ei pitäisi kritisoida toista siitä mitä itsekin tekee, ja yrittää nostaa itseään muiden yläpuolelle jotenkin moraalisempana ja aidompana ihmisenä.

Sebin teko oli lapsellinen, ja ansaitsisi jopa kilpailukiellon, ei sen vuoksi mitä siitä seurasi, vaan siksi millaisen esimerkin se antaa niistä keinoista mitä urheilukentällä saa käyttää. Että junnu pituushyppääjä saa keskittymistä häiritäkseen potkaista toista hyppääjää koipeen, jos potkaisee sen verran hiljaa ettei toista satu. Tai jalkapallossa junnarit voivat torjunnan jälkeen juosta maalivahtia päin tätä vahingoittaakseen, jos eivät vahingoita liikaa. Ihan vaan sen verran että maalivahti alkaa varomaan torjuntoihin juoksemista. Viimeisin esimerkki on lähellä sydäntäni oman poikani harrastuksen kautta. Kyllä siellä kentillä näitä Vetteleitä on kasvamassa ihan ilman sitäkin, että Seb oikein erityisesti näyttää esimerkkiä harmaalla alueella toimimisesta. Ja selitys ettei lapset katso F1:ta, on naurettava.

Mutta silti mielestäni Hamiltonin jarrutesti oli ehkä vielä Sebin tekoakin tarpeettomampi. Jos on menty turva-auton perässä kierros toisensa perään ja kiihdytetty aina suunnilleen samassa kohdassa mutkasta ulos, ja sitten ei yhtäkkiä tehdäkään niin, niin onhan tuo niin tahallista kuin vain olla ja voi! Kumpi on parempaa, provosointi vai provosoituminen? Jälkimmäistä ei tapahtuisi ilman ensimmäistä!

Järjestäjät
Kaiken kohun ja kisan loistavan loppuosan draaman kaaren ansiosta unohtui ihan kokonaan se mitä seurasimme tuntikaupalla ennen kisaa, ja tunnin verran kisan alkuvaiheessa, eli ratavalvojien surkeaa työmoraalia, puutteellisia työvälineitä, täydellistä ymmärtämättömyyttä lajia kohtaan.

Mielestäni Bakun ja muutaman muunkin kisajärjestäjän toimintaan pitäisi saada rutkasti lisää yritystä ja toimintaa! Monacon järjestäjiin on pitkä matka, ja siellä infra on myös helpommin käytettävissä, koska radan pinta-ala on pieni. Siksi vertailu Monacoon pitäisi lopettaa. Mutta Monacon ja Bakun välillä on niin valtava ero, että vaikka Baku tuplaisi tehokkuuden radan puhdistamisen ja autojen siirron osalta, niin silti oltaisi vielä älyttömästi jäljessä Monacoa. Voin sanoa että jopa minä itse osaisin organisoida radan siivousta paremmin kuin tuo porukka tuolla.

Ongelma kertautui, kun kaikkia romuja ei kerätty turva-auton aikana pois, ja niistä koitui uusia rikkoja, ja romu silppuuntui pienemmäksi ja levisi entistä laajemmalle. Yksinkertainen juttu: poista romu heti, niin sitä vähemmän siitä aiheutuu kerrannaisvaikutuksia. Moni missasi tilanteen, jossa siivenkappale melkein osui Räikkösen päähän. Eli järjestäjien kyvyttömyys on myös vaarallista kuljettajille!!!

Kisoja ei pitäisi antaa sellaisille järjestäjille joilla ei ole riittävästi moottoriurheilutaustaa ja ymmärrystä. Onneksi rahan anhe Bernie-vanhus poistui kuvioista. Ehkä tulevaisuudessa laji menee enemmän urheilu kuin raha edellä.

Mainokset

Kaikkien aikojen suomalaiskausi – taas

Ok, maikkarin pitää tehdä rahaa F1:llä, mutta vähän ärsyttävää tuo hehkutus silti on. Jos puhutaan kaikkien aikojen kaudesta, niin sellainen oli myös vuonna 2008. Edellisen vuoden mestari Räikkönen Ferrarilla ja Kovalainen tulevassa maailmanmestariautossa, joka oli jo edellisellä kaudella taistellut mestaruudesta viimeiseen kisaan asti. Miten  kausi 2017 on ennakkoon millään lailla parempi kuin 2008. Mutta, Maikkarin pitää saada aikaiseksi otsikoita jotta se saa kanavilleen tilaajia.

Talvitestit ovat ohi, ja muutama päivä siihen kuin kaikkien aikojen nopeimmat formula ykköset starttaavat Australiassa. Mitä talvesta jäi käteen?

Tallit
Mercedes on piilotellut vauhtiaan todella härskisti, veikkaan että Australiassa nähdään jo tutuksi tullut lähes sekunnin ero muihin talleihin nähden. Toivotaan että Bottas pääsee heikkohermoisen Hamiltonin ihon alle jo kauden alusta lähtien.

Red Bullia ei kauden kynnyksellä pidetä juuri minään, mutta uskon että he ovat kauden yllättäjiä. Nyt kun aerodynamiikka on entistä tärkeämpää, en voi millään uskoa, että Newey olisi suunnitellut huonon auton. Maikkari tuntuu unohtaneen härät vain siksi etteivät he näyttäneet koko suorituskykyään testeissä. Renaultin kone on paljon parempi kuin viime vuonna, ja jo viime vuonnakin he ajelivat enemmän kärjessä kuin Ferrari. Veikkaan että Juusela tulee vielä yllättymään.

Ferrarista on vaikea sanoa mitään. Auto näyttää radalla huomattavasti paremmalta kuin aiemmin, mutta mihin se lopulta riittää, jää nähtäväksi. Viime vuonna he olivat myös nopeita testeissä, mutta kausi oli mitä oli. Se että Räikkönen on edelleen näin nopea, on hyvä merkki, ja toisaalta uhkaa muodostua apinaksi Vettelin selkään. Syy Vettelin ja Kimin voimasuhteisiin viime kaudella oli tietysti Kimin ajotyylille mieleinen auto. Ensi kertaa paluunsa jälkeen hänellä oli itselleen hyvin sopiva auto. Joko Kimistä oikeasti tykätään Maranellossa, tai Vettelin varaan ei uskalleta (enää?) laskea, koska jälleen auto vaikuttaa sellaiselta jolla Kimi tulee pärjäämään. Hyvä meille suomalaisille!

Vetteliin palaan myöhemmin tarkemmin, mutta sanottakoon tässä vaiheessa, että Vettel ajaa omalla tasollaan, ei mitenkään erityisen huonosti. Ei Vettel ole ikinä ollut tuon parempi.

McLaren rypee, Sauber rypee, Renault rypee. Veikkaan Force Indiaa ja jopa Haasia jonkinlaiseksi yllättäjäksi. Toro Rosso jatkanee samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Jäikö joku mainitsematta? Jos jäi niin luultavasti ei ollut mainitsemisen arvoinen. 😉

Säännöt
Ohittaminen tulee todennäköisesti vaikeutumaan. En ymmärrä miksi tämä on vuodesta toiseen ihmettelyn ja keskustelun aihe. Suunta oli nähtävissä jo 90-luvun lopulla, kun aerodynamiikan merkitys alkoi kasvaa. Jo autona ylivoimainen Häkkisen mestaruus-McLaren 1998 oli vaikeuksissa kun piti ohittaa. Ei vaan pystynyt seuraamaan toista autoa tarpeeksi lähellä! Aggressiivinen aerodynamiikka yksinkertaisesti aiheuttaa tuollaista, ei siihen ole mitään ratkaisua. Aerodynamiikkaa pitäisi karsia, jotta ongelma poistuu. Mutta sen sijaan FIA vaan vuosi vuodelta koko ajan lisää aerodynamiikan merkitystä. Ja sitten tulee yllätyksenä jos ohitukset vaikeutuvat. Haloo!

Eipä ollut lähellä seuraaminen vaikeaa 80-luvulla kun etusiipi oli yksi suora alumiiniprofiili. Jos asialle oikeasti haluttaisi tehdä jotain, pitäisi aerodynamiikassa palata lähemmäs tuon ajan autoja. Kaksiosaista takasiipeä tutkittiin jo 10 vuotta sitten, ja sen olisi tutkimusten mukaan pitänyt helpottaa takana seuraamista, mutta jostain syystä sitä ei haluttu ottaa käyttöön. Ihan turha ihmetellä ongelmia, jos niille ei oikeasti haluta tehdä mitään!

Leveämmät renkaat, vähemmän aerodynamiikkaa ja reilusti enemmän tehoa. Siinä resepti jolla kisasta saadaan kovempaa ja ohituksista helpompia. Eikä tarvita edes mitään ”turboruuveja” tai DRS-siipiä.

Hyvältähän nuo autot näyttävät, itse asiassa parhailta ikinä minun mielestäni! Mutta kilpailun pitää olla tasokasta, jotta katsojat viitsivät lajia seurata. Puhun nimenomaan kilpailusta, en ”showsta” kuten nykyään on  muodikasta. Nimenomaan showta pitäisi vähentää, ja urheilua sekä aitoa kamppailua lisätä. Keinotekoiset rengassäännöt, ohitussiivet yms.”pelillistäminen” pitää saada loppumaan. F1 on urheilua.

Toivottavasti F1 löytää oikean suunnan nyt, kun se yksi huru-ukko on saatu kammettua syrjään. Hänelle yleisön kosiskelu oli juuri sitä vääränlaista kosiskelua, että lisätään erilaista keinotekoista kikkailua, ja toivotaan että videopelikansa löytää lajin pariin. Mutta mitä voi odottaa satavuotiaalta höppänältä, joka ei ole enää 10 vuoteen ollut perillä maailman menosta… Hänen menneisyyden meriittejä ei voi kieltää, mutta niillä ei voi eikä saa ratsastaa loputtomiin. Onneksi se loppui nyt.

Sota!

Formula ykkösissä on tällä hetkellä pari harvinaisen mielenkiintoista taisteluparia.

Vettelin ja Ricciardon kamppailu on säilynyt puhtaasti urheilullisena, vaikka on varmaa että Vettelin kattilassa kiehuu tällä hetkellä. Nelinkertainen maailmanmestari on muutenkin kaikista mestaruuksistaan huolimatta joutunut koko ajan todistamaan omaa nopeuttaan. Häntä ei ole pidetty parhaana, vaikka mestaruuksia on tullutkin. Menestys on laitettu auton ansioksi. Sen täytyy syödä Vetteliä sisältäpäin.

Vetteliä ei tietääkseni ole kertaakaan valittu kuljettajien toimesta kauden parhaaksi kuljettajaksi. Sen tittelin on saanut jo useamman kerran Alonso, vaikka mestaruuspystit ovat matkanneet saksaan. Kilpakuljettajalle itselleen muiden kuljettajien arvostus luulisi olevan se kaikkein merkittävin meriitti, jopa mestaruuksia tärkeämpi.

Tällä kaudella keltanokka Ricciardo on pistänyt päihin Vettelille ja kunnolla. Siitä ei ole kahta kysymystä. Tilanne on samankaltainen kuin McLarenilla Hamiltonin ja Alonson kamppailu vuonna 2007. Kokenut, itseään ylivertaisena mestarina pitävä kuljettaja jää kerta toisensa perään nuoren tallikaverinsa varjoon.

Merkkejä maljan läikkymisestä yli on jo havaittu, ja jos kausi jatkuu nykyisenlaisena, niin varmasti jossa vaiheessa syttyy avoin sota. Ricciardo ajaa vahvasti ja hänen hymynsä tuskin hyytyy ihan ensimmäisenä.

Vettelin tukija Helmut Marko on TV-kuvissa ollut silminnähden poissa tolaltaan. Olen vahingoniloinen, myönnän. Mark Webberin kohtelu Markon taholta oli jotain mitä en anna Helmutille anteeksi.

Avoin sota on jo alkanut Mercedeksellä. Juuri kun Hamilton oli nälvinyt Rosbergia voitonnälän puuttesta, Nico näytti mitä hän on tarvittaessa valmis tekemään voittonsa eteen. Sitä tuskin koskaan pystytään todistamaan, mutta itse olen varma että Nico teki aika-ajon temppunsa tahallaan!

Jostain syystä tykkäsin Nicon ”jarrutusvirheestä”. Se osoittaa että Nico joka on liian väritön, liian hyvätapainen, ajamaansa autoakin harmaampi kuljettaja joka ei oikeastaan kiinnosta mediaa lainkaan, omaa tarvittaessa munaa! Ihan Hamiltonin kiusaksi toivon Nicon voittavan mestaruuden. F1 kaipaa väriä ja kipinöintiä kuljettajien välillä! Ei sääntöihin kohdistuvaa politisointia ja paskanjauhantaa, jota puolestaan tallit ja osa kuljettajista, mm. Alonso ja Vettel harrastavat.

Rosberg on ollut Hamiltonia nopeampi noin puolessa kauden tähän mennessä ajetuista kisoista, mutta ohi ei ole päässyt. Monacossa Hamilton sai maistaa samaa lääkettä, ja kas, herralta paloi käämi välittömästi! Hamilton on osoittanut viime vuosina henkistä kasvua ja paineensietokykyä, mutta kun tiukka paikka tulee, siellä on edelleen se pikkumainen homomainen ballerina, joka tuhahtelee ja tiuskii kuin BB Nico pahimmillaan.

Tätä Hamiltonin piirrettä Rosbergin pitää käyttää hyväkseen. Jatkamalla samaan malliin Nico pistää Hamiltonin täysin pois tolaltaan, ja ottaa mestaruuden. Puhtaassa nopeudessa Nico tuskin siihen pystyy, mutta henkinen kestävyys on ihan eri luokkaa kuin Hamiltonilla. Kekeltä peritty perisuomalainen tunnekylmyys ja sisu ovat Nicon suurimmat valtit kuljettajana.

Tilastohömppää

F1 monen muun urheilulajin lailla on täynnä tilastotietoa kuka on tehnyt mitäkin ja kuinka monta kertaa. Tilastoista ei pitäisi tehdä sen syvällisempiä johtopäätöksiä. Tilastoja pitää osata lukea oikein. En sano ”tulkita oikein” koska niitä ei pidä tulkita ollenkaan. Ne ovat sitä mitä niissä sanotaan, ja siinä kaikki.

Yleensä tilastoista innostuvat vain moottoriurheilutoimittajat, ja mitä varttuneempi ja kokeneempi toimittaja, sitä enemmän hän tykkää kaivella tilastotietoa milloin mistäkin asiasta. Mutta tilastoja arvostavat myös kuljettajat itse. Aina kun tarjoutuu mahdollisuus jonkun tilaston kohentamiseen, niin se tehdään. Vettel metsästää kilpailun nopeimpia kierroksia välillä isollakin riskillä, lisäksi paalupaikat ja tietysti voitot kiinnostavat häntä(kin) myös tilastomielessä. Vettel varmasti tiedostaa, että hänellä on mahdollisuus pistää Schumacherin urallaan tekemät – rikkomattomaksi moneen kertaan julistetut – tilastot uusiksi. Jokaisen niistä!

Tässä vaiheessa unohdetaan se tosiasia, että tilaston sisältämiä lukuja ei pitäisi ikinä vertailla toisiinsa, koska numerot ovat syntyneet erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tuo tekee tavallaan turhaksi tilastoinnin ylipäätään, jos ja kun tilastoja ei ole järkeä käyttää mihinkään. Mutta se ei tunnu toimittajia eikä kuljettajia haittavan. Ilmeisesti luotetaan siihen, ettei ”tavallinen rahvas” osaa tarkastella tilastoja riittävän kriittisesti. Eli se mitä toimittaja tai kuljettaja itse koittaa tilaston takaa kertoa, on katsojalle ikäänkuin faktaa.

Yksi hölmöimpiä tilastoja on Alonson kypärässään julistama uralla kerättyjen MM-pisteiden määrä. Typerä yksinkertaisesti siksi, että Prost ja Senna ja monet muut ”vanhan liiton” kuljettajat ovat kisanneet ihan erilaisessa pistelaskusysteemissä. Silloin voitosta sai 10 pistettä ja 7. sijasta ei yhtään. Tuosta on ensin menty systeemiin jossa 10 parasta sai pisteitä, ja viimeisimpänä käänteenä systeemiin jossa voittaja saa 25 pistettä. Niinpä on ihan eri asia kerätä Prostin lukemat 768,5 pistettä nykyään kuin 80-90-luvulla. Tilastoissa toiseksi jäänyt Schumi on hänkin ajanut valtaosan urastaan ihan toisenlaisessa pistesysteemissä kuin Alonso. Schumin 1506 pistettä on aivan eri universumissa kuin Alonson 1571, vaikka Alonsokin on osan omista pisteistään kerännyt vanhojen pistelaskusjärjestelmien aikana. Puhumattakaan, että sellaiset nimet kuin Jenson Button ja Nico Rosberg ovat mm. meidän Mika Häkkistämme selvästi edellä, vaikka ovat valtaosan urastaan yltäneet hädintuskin kärkikymmenikköön.

Pitää vielä huomioida sekin, että 80- ja 90-luvulla ajan ajettiin 16 kilpailua vuodessa ja keskeytysten määrä oli huomattavasti isompi kuin nykyään. Kisamäärä kautta kohti alkoi kasvaa vasta vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä . Siihen nähden nykykuljettaja ajaa melkein puolitoista kautta samassa ajassa kuin 90-luvun kuljettaja koko kaudessa. Tottakai pisteitä, voittoja kaudessa, paalupaikkoja, ihan kaikkea kertyy enemmän kuin ennen!

Aiemmin paalupaikka osoitti kuljettajan nopeuden yhdellä kierroksella. Sekin systeemi rikottiin 2000-luvulla, kun aika-ajoja ei enää ajettu tyhjällä tankilla. Ei vanhakaan järjestelmä aukoton ollut, koska 80- ja 90-luvulla moni potentiaalinen huippukierros ja paalupaikka kaatui ruuhkaan radalla. Jossain vaiheessa systeemi olisi tilastoinnin kannalta ollut itse asiassa varsin loistava, kun aika-ajoja ajettiin yksi auto kerrallaan radalla. Yksi auto, yksi kierros, näytä mitä osaat! Kaikki ulkopuoliset muuttujat oli karsittu pois. Paitsi sään ja radan kunnon muutokset. No niin, se siitä sitten…

Nykyinen aika-ajosysteemi on kiinnostavuudessaan hyvä, mutta muuttujia on enemmän kuin siihen aikaan jolloin ajettiin yksinään. Näiden systeemien välissä sekoiltiin monta vuotta vaikka mitä, kun aika-ajo haki muotoaan. Joka tapauksessa esimerkiksi Kimi Räikköjen aika-ajotilastot kärsivät siitä, että hänen uransa osui juuri ajanjaksoon jolloin aika-ajolla ei ollut juurikaan merkitystä kisatuloksen kannalta. Samaan aikaan hän taas hyötyi toisesta tilastosta, eli siitä kuinka monta ohitusta hän radalla teki. Kun hän starttasi raskaalla, mutta suorituskyvyltään huippunopealla autolla kärjen takaa, hän sai paljon ”ilmaisia” ohituksia tilastoihinsa, aivan kuten samoissa osakilpailuissa hänen edestään paaluja napanneet kuljettajat ”ilmaisia” paalumerkintöjä.

Kun Kimi ”ryösti” Intiassa nopeimman kierroksen nimiinsä kilpailun viimeisellä kierroksella, osoitti se nopeimpien kisakierrostenkin tilaston jälleen merkityksettömäksi. Vaikka Kimi tiedetään nopeaksi kuljettajaksi kisassa, niin asialla on myös toinen puoli. Jos johtaa kisaa puolella minuutilla, ja voi kontrolloida kisaa suunnilleen lähtökiihdytyksestä alkaen suvereenisti, kuten Vettel on tälläkin kaudella usein tehnyt, ei ole mitään järkeä ajaa nopeimpia kierroksia ja riskeerata voittoaan  mahdolliseen ulosajoon tai tekniseen ongelmaan. Siltikään tuskin kenellekään on epäselvää, että Red Bull on täysin ylivoimainen auto tällä hetkellä. Kimin nopein kierros; pelkkä numero.

Tilastot eivät siis kerro mitään kuljettajan vahvuudesta. Kun tilastoja luetaan oikein, niissä sanotaan vain, että ”Alonsolla on tuon verran pisteitä” tai ”Vettelillä tuon verran voittoja”. Tilasto ei sisällä mitään varausta ja vihjettä heidän nopeudestaan tai tasaisuudestaan kuljettajana. Tilasto pitää ymmärtää tilastona; numerona joka ei tarkoita mitään muuta, kuin sitä yksinkertaista asiaa mitä kyseinen numero matematiikassa tarkoittaa! Jos ”voittoja on sata”, niin voittoja on sata. Kuljettaja ei välttämättä ole sen parempi kuin toinen kuljettaja, jolla voittoja on kaksikymmentä. Mutta voittoja ensin mainitulla on enemmän kuin toisella. That’s it!

Termi tilastoharha on jo itsessään absurdi käsite. Eihän tilasto valehtele koskaan. Se esittää numeroita jotka ovat faktaa. Sen sijaan jos tilastoa lähdetään tulkitsemaan, se johtaa harhaan. Aina.

Kimin Red Bull-siirto

Tämä kirjoitus on alunperin julkaisu 2.7 ja siirretty pienten muokkausten jälkeen omaksi julkaisuksi, jotta pysytään suunnilleen yksi aihe per julkaisu-periaatteessa. Näin palsta pysyy helpommin seurattavana.

Ihmettelen kuinka itsestäänselvänä pidetään, että Kimi menee Red Bullille. Tallin näkökulmasta katsottuna Kimissä ei ole tulevaisuutta! Hän eläköityy viimeistään muutaman vuoden päästä. Sen sijaan Ricciardossa olisi tulevaisuutta. Tallin näkökulmasta katsottuna Kimi olisi pelkästään turha kilpailija tallin ykköstähdelle Vettelille. Turha pakan sekoittaja. Talli ei hyötyisi Kimistä muuta kuin sen, että Kimi toisi Webberiä varmemmin tallille pisteitä. Mutta kannattaako tallin sisäistä tasapainoa sekoittaa muutaman MM-pisteen vuoksi? Ricciardolle olisi etua oppia ajamista Vettelin varjossa, ja siitä olisi hyötyä myös tallin tulevaisuudelle, koska jossain vaiheessa Vettel siirtyy Ferrarille. Kaikki suuret kuljettajat tekevät sen jossain vaiheessa uraa, koska… Ferrari on Ferrari. Silloin Red Bullilla olisi ehkä seuraava mestarikandidaatti jo valmiina astumaan Vettelin saappaisiin. Ja ennen sitä hetkeä talli olisi säästänyt lähes sata miljoonaa euroa palkkakuluissa. Ja jos senkin rahan voi käyttää auton kehittämiseen niin…

Entäpä Kimin näkökulma? Kimi ei olisi Red Bullilla ykköskuljettaja. Kohtelu ei olisi sen parempaa kuin Webberinkään kohdalla. Kimin aika-ajovauhti olisi ainakin alkuvaiheessa luultavasti hitaampaa kuin Webberin nykyvauhti, koska talli ja auto ovat tutut Webberille. Vettelille nyky-Kimi tulee joka tapauksessa häviämään aika-ajonopeudessa aina, joten Kimi lähtisi joka kerran huonommista asetelmista kilpailuun kuin Vettel. Ohi ei pääsisi, tai vaikka vauhdin puolesta pääsisikin, niin ohittaa ei saisi. Lotuksen omistaja Lopez on ihan oikeassa kommentoidessaan, ”ettei Kimi ole mikään kakkoskuski” viitaten siihen, ettei Red Bullilla ole tarjolla kuin kakkoskuskin paikka.

Kimin mahdollisuudet osakilpailuvoittoihin olisivat – niin hassulta kuin se kuulostaakin – tavallaan jopa huonommat kuin Lotuksella ajaessaan: Lotus voi rakentaa auton, joka ainakin jollain radalla, jossain vaiheessa kautta, on nopeampi kuin Red Bull. Esimerkiksi sopisi äskeinen Saksan GP, jos kisa olisi ollut edes muutaman kierroksen pidempi. Lotuksella Kimi voi ainakin ajoittain voittaa kisoja – ja Vettelin. Mestaruutta Kimi ei voi Lotuksella koskaan saavuttaa, jos ollaan realisteja, mutta ei se onnistuisi sen paremmin Vettelin varjossa Red Bullillakaan! Red Bullilla Kimi voittaisi kisoja vain Vettelin keskeyttäessä. Normaalioloissa paras mahdollinen sijoitus olisi toinen. Yritän sanoa, että Vetteliä vastaan taistelussa hänellä on pitkässä juoksussa paremmat mahdollisuudet Lotuksella ajaessaan. Tiedän että se kuulostaa hassulta, mutta niin se vaan on, kun asiaa miettii loogisesti.

Muita talleja vastaan tilanne on tietysti erilainen. Red Bull on paras auto luultavasti myös ensi vuonna, taistellen voitoista ja mestaruudesta. Eli jos Kimi taistelee Lotuksella koko kauden perspektiivillä realistisesti keskimäärin sijoista 3-8, niin Red Bullilla kamppailu käytäisi sijoista 2-3. Mutta eihän Kimiä kiinnosta sijat 2-3, vaan voitto! Hänen täytyy olla tallinsa numero yksi, jotta voi ja saa voittaa. Lotuksella se on mahdollista, Red Bullilla ei ikinä.

En näe mitään sellaista skenaariota jossa Kimin Red Bull-siirto olisi sekä Kimille, että Red Bullille yksiselitteisen edullinen. Suomalaiskatsojien kannalta olisi tietysti mukavaa, että Kimi olisi nykyistä varmemmin kärkikamppailussa mukana – huolimatta siitä että todellinen voittotaistelu olisi optinen harha. Mutta katsojien mielipiteet eivät ole ennenkään Kimiä tai tallia kiinnostaneet. Jos veikata pitää, niin jotenkin luulen että Kimi jatkaa Lotuksella myös ensi kaudella. Ellei Grosjeanin viivyttely Kimin ohi päästämisessä Saksan GP:ssä, tai Lotuksen tallipäällikön ristiriitainen rooli Grosjeanin managerina vaikuta Kimin päätökseen. Mutta sekään ei sano, että Red Bull valitsisi Kimin! Ricciardo on todellinen vaihtoehto. Entä Vergne? jotenkin en usko häneen, en tiedä miksi.

Kumista politiikkaa

Rengaspuheet eivät näytä laantuvan. F1 alkaa ikävästi muistuttaa taas sitä poliittisen kieroilun ja oman edun tavoittelun ilmapiiriä, mistä saatiin olla vapaita ”peräti” muutama vuosi. Tietyt vanhat suuret tekijät eivät pärjää ja uudet kukkopojat ovat ilmestyneet pelikentälle isojen valtataistelua sotkemaan. Puhun nyt Red Bullista ja Lotuksesta. Peruskuvio on tässä: Pirelliä käskettiin tallien ja FIA:n yhteisestä päätöksestä tehdä tietynlaiset renkaat tälle kaudelle. Se teki mitä pyydettiin. Jokaisella tallilla oli täysin samat mahdollisuudet rakentaa auto, joka toimisi nimenomaan näillä uusilla renkailla optimaalisesti. Vain Lotus ja pari keskikastin tallia onnistuivat siinä täydellisesti.

Nyt renkaita ollaan muuttamassa kesken kauden, mikä muuttaa peruuttamattomasti tallien voimasuhteita, ja yllätys yllätys Red Bullin, Mercedeksen ja McLarenin eduksi. Jos vielä sarjan isopomo Ferrari kokisi samanlaisia vaikeuksia renkaiden kanssa, sääntö olisi muutettu jo aikoja sitten. Onneksi Ferrari toimii nykyrenkailla kohtuullisesti, verrattuna ehkä kaikkiin muihin paitsi Lotukseen. Fernando Alonsohan on aina ollut aktiivinen politikoimaan. Siksi onkin hassua että ”jostain syystä” hän on ollut nykytilanteesta ihan hiljaa. Miksiköhän? No tietysti siksi, että vain Red Bull on Alonson mestaruudelle todellinen uhka. Näin he tuntuvat edelleenkin ajattelevan, ja Barcelonan kisa antoi viitteitä siitä, että he saattavat hyvinkin olla oikeassa. Ferrari tuskin haluaa rengasmuutoksia – ainakaan niin merkittäviä, että Vettel tulee mestaruustaistossa Alonson rinnalle ja ohi.

Tässä on vielä sellainenkin sivujuonne, että Mercedes voi hyvän aika-ajovauhtinsa ansiosta rengassääntöjen muututtua tunkea kärkitaisteluun mukaan myös kisoissa. Ehkä Ferrari haluaa että renkaita muutetaan, mutta vain sen verran että nykyisin kärjestä starttaava Mercedes putoaa Punaisten taakse, mutta Red Bullien eteen? Ferrarin kannalta tilannetta helpottaa sekin, että Renaultin moottorilla ei ole yleensä saavutettu kovin hyviä suoranopeuksia, ja Neweyn autoille toisen takana ajaminen tuntuu olevan poikkeuksellisen fataalia. Se nähtiin jo Häkkisen McLaren-aikoina. Toisin sanoen ohittaminen on Red Bullille vaikeaa. Niinpä skenaario menee niin, että mitä enemmän autoja saadaan Ferrarin ja Red Bullin väliin, sitä helpompaa Ferrarin elämä on – DRS:sta huolimatta. Tavallaan Ferrari voi jopa toivoa, ettei Lotus putoa kärjestä pois, koska he tietävät (luulevat) voittavansa Lotuksen millä rengassäännöllä tahansa ja Lotuksen pisteet ovat yleensä Vetteliltä pois.

Miten tilanne ”käyttökelvottoman huonoista renkaista” poikkeaa mistä tahansa muusta kaudesta? Ei mitenkään! Aina joku talli on onnistunut muita paremmin auton rakentamisessa ja kehittämisessä – huolimatta siitä onko sääntöjä kausien välillä muutettu tai ei –  ja useimmiten voittanut mestaruuden. Kaikki muistavat Brawnin ylivoiman muutaman vuoden takaa. Silloinkin sääntöä muutettiin kesken kauden suurten tallien painostuksesta. Suuret tallit olivat olleet turhan konservatiivisia – suomeksi sanottuna tyhmiä – eivätkä tajunneet käyttää sääntöjen mahdollistamia pykäliä hyväkseen. Yleensä tyhmyydestä sakotetaan, mutta silloin tyhmyydestä palkittiin ja viisaudesta sakotettiin. Brawnin autolta vietiin väkivalloin kesken kauden kaikkein terävin syömähammas, mutta onneksi se tehtiin liian myöhään ja mestaruus oli jo käytännössä varmistunut. Nyt on ihan sama tilanne. Lotusta ollaan rankaisemassa hyvin tehdystä työstä, ja se on mielestäni huutava vääryys! Ei Lotus vahingossa ole hellä renkaille, se on suunniteltu sellaiseksi. Eikä Red Bull vahingossa toimi nykyrenkailla huonosti. Se suunniteltu huonosti.

Miksi renkaista puhutaan koko ajan? Rengas on F1-auton (ja minkä tahansa auton) tärkein osa. Vain ja ainoastaan rengas mahdollistaa sen että auton ja radan välissä on kitkaa jonka avulla auto kulkee rataa pitkin. On siis äärimmäistä viisautta suunnitella auto sellaiseksi, että se käyttää käytettävissä olevan kitkan hyväkseen maksimaalisella tavalla. Tätä viisautta on nähtävästi ollut vain Lotuksella. Hallitseva mestari Vettel ja Red Bull-tallin johtoporras ovat tietenkin tyytymättömiä siihen, ettei oma auto toimi. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, ettei Red Bull:ia edes saada toimimaan; kehitys-/säätövaraa ei yksinkertaisesti ole, joten ilmeisesti koko auto pitäisi suunnitella uudelleen. Ei Red Bull muuten niin suureen ääneen valittaisi aiheesta. Siellä on kriisi päällä!

Red Bullin ja muutaman muun sääntökriitikon kommentit ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. ”Tällä ei ole enää mitään tekemistä kilpa-autoilun kanssa. Tämä on kilpailu renkaiden hallinnasta. Todellinen autokilpailu näyttää erilaiselta. Nykyisissä olosuhteissa emme pysty saamaan parasta irti autostamme emmekä kuljettajistamme”, kommentoi Red Bullin pääomistaja Dietrich Mateschitz. Mikähän Red Bullin mielestä on todellista autokilpailua? Se että rakennetaan auto, joka toimii vain yksin kärjessä ajettaessa, jolloin se dominoi sarjaa vuodesta toiseen miten tahtoo? Minun mielestäni todellisessa autokilpailussa ohitellaan. Kuten aiemmin kommentoin, Neweyn autoilla on aina ollut vaikea ohittaa, ja pärjääminen on perustunut kärjestä starttaamiseen ja kärjessä ajamiseen. Eikä siinä ole mitään pahaa, paras voittakoon ja Newey on nero tekemään ylivoimaisesti voittavia autoja(*). Mutta kommentti on outo siksi, ettei se yksinkertaisesti sovi Red Bullin autolle.  Eikös renkaiden säästäminen sitäpaitsi nimenomaan ole sitä todellista kilpa-ajoa? Rengashan on auton tärkein osa, joten sen  merkityksen pitääkin olla suuri! Jo 70-luvulla ajettiin osa kilpailusta löysemmin, jotta voitaisi lopussa hyökätä parempikuntoisilla renkailla. Ajamisessa oli kyse paitsi nopeudesta myös taktisesta ymmärryksestä. Minä sanoisin suorastaan, että renkaiden säästäminen on sitä kaikkein aidointa kilpa-ajamista! Muut tallit voisivat yhtä hyvin kritisoida aerodynamiikkasääntöjä: Että pitäisi kieltää sellaiset autot, jotka ovat mutkissa niin nopeita, että pääsevät aika-ajossa paalupaikalle ja sieltä suvereeniin voittoon. Perusteluksi kävisi vaikkapa että ”ohitukset on aina ennenkin tehty suoralla, ja vain hyvä suoravauhti on todellista formula-ykköstä. Hyvä mutkavauhti pitää kieltää säännöissä”.

Kaikkein naurettavinta Red Bullin valituksesta tekee se, että nimenomaan he eivät mestaruusvuosinaankaan ole pystyneet ajamaan täysillä lähdöstä maaliin. Neweyn autot on suunniteltu niin äärimmäisiksi, että riittävän eron saavutettuaan Vettel on voinut höllätä ja kruisailla maaliin – jotta auto on ylipäätään kestänyt kasassa maaliin saakka! Ja nyt sama talli puhuu siitä kuinka ei voi ajaa täysillä. Hah! Maikkarin Timo Pulkkinen kiteytti asian hyvin: F1-auto kulkisi tarpeeksi pitkällä suoralla varmasti kuuttasataa, mutta nyt se kulkee vain puolet siitä. On tehty sääntö että radassa on mutkia, mikä estää täysillä ajamisen! Eikös se ole ihan tyhmää? Eikös kisassa nimenomaan ole kyse siitä, että ajetaan koko kisamatka lähdöstä maaliin ja kuka ajaa sen nopeiten, on voittaja? Jos Red Bullilla ei pysty ajamaan täysillä kuin yhden nopean kierroksen, niin se ei riitä! Eikä se ole kenenkään muun syytä ole kuin Red Bullin itsensä.

Enemmän järkeä, vähemmän politiikkaa
Kuten jo vanhan Varikko.orgin aikaan vuosia sitten ehdotin, renkaiden pitäisi olla niin kovia, etteivät ne murene radalle ja vaikeuta ohittamista ajolinjan ulkopuolelta. Se olisi kilvanajamisen kannalta paljon oleellisempi muutos, kuin se kuinka monta varikkostoppia tarvitaan. Varikkostopin ovat pikemminkin välttämätön paha, josta lajissa pitäisi pyrkiä eroon! Renkaat voisivat vallan mainiosti olla sellaisia että ne kestävät koko kisan lähdöstä maaliin! Hmmm… koko kisan kestäviä renkaita… Ei käy! Kovemmilla renkailla ei olisi pitoa. Sitten politikoitaisiin, että ajaminen on vaarallista kun auto liukuu koko ajan radan pinnassa. Ja silloinkin jonkun auton renkaat olisivat kisan lopussa paremmin säilyneet ja nopeammat kuin jonkun toisen. Ikuinen vääntö.

Pitäisi löytää sellaisia sääntömuutoksia, jotka tekisivät nimenomaan kilvanajamisesta itsessään viihdyttävää. Tuntuu etteivät FIA ja tallit tunnu enää käsittävän mistä F1:ssa on kyse. Ilmeisesti 15 vuotta jatkunut ohitusten puute, ja siihen paniikkiratkaisuina ”lääkkeeksi” kehitetyt varikolla ohittamista lisäävät sääntömuutokset (välitankkaus, vähemmän kestävät renkaat, pakolliset renkaanvaihdot…) ovat panneet formulapäättäjien päät niin sekaisin, että pallo on tippunut kokonaan. Ehkä päättäjät vilpittömästi luulevat, että varikkosstopit ja renkaanvaihdot ovat jotenkin ”pakollisia” jotta Formula 1 olisi Formula 1. Ja luontevana analogiana tästä, ”mitä enemmän stoppeja, sitä viihdyttävämpi show”. Viis siitä vaikkei radalla ohitettaisi kertaakaan kuin DRS-kikkailujen ansiosta.

Olen suuri F1-fani, mutta politikointi pilaa hyvän lajin. Toivon, ettei isoja rengasmuutoksia tule kesken kauden. Jos ja kun Red Bull ei pysty rakentamaan autoaan paremmin nykyrenkailla toimivaksi, niin vähintään yhtä vaikeaa olisi taloudellisesti heikommalle Lotukselle muuttaa auto kovemmille renkaille sopivaksi kesken kauden. Se olisi, ei enempää eikä vähempää, kuin good bye Kimin mestaruustaistolle. Vielä typerämmän tilanteesta tekee se, että perus TV-katsojan ja lajia syvällisemminkin seuraavan mielestä juuri se on nykyformuloiden vahvuus, että kärkikamppailussa on paljon eri talleja ja kuljettajia. Tuntuu että halutaan suorastaan väkisin palata siihen 90-luvulla alkaneeseen trendiin, että yksi tai kaksi tallia dominoi sarjaa mielinmäärin.

Mercedes on ollut ihailtavan hiljaa rengasasiassa, vaikka he eittämättä kärsivät rengasssäännöstä kaikkein eniten. He kunnioittavat voimassa olevia sääntöjä ja toimivat parhaan kykynsä mukaan niiden rajoissa. Se on urheilullisuuden voitto. Sen sijaan Vettelin ja Red Bullin osakkeet ovat minun silmissäni romahtaneet aika lailla. Siinä ei paljon piupali-paupalit auta. Toisaalta minun on helppo kääntää takkini jos Red Bullin saama etu kantaa myös ensi vuodelle, ja Kimi ajaa ensi vuonna härkä-autoa.

(*) Knoppitieto: Luultavasti kaikkein ylivoimaisin Neweyn suunnittelema auto oli Mika Häkkisellä Australian GP:ssä vuonna 1998. Silloin vain yksi auto oli Mikan kanssa samalla kierroksella maalissa, ja sekin oli McLaren. Siihen verrattuna Schumin 2000-luvun ylivoima tai Vettelin suoritukset eivät ole mitään. Vuonna 2000 muutettiin varsin yllättäen sääntöjä berylliumin käytöstä F1-moottoreissa, mikä johti Mercedeksen kehityksellisen ylivoiman murenemiseen, ja vuosia kestäneeseen taisteluun moottorin luotettavuuden kanssa. Siitä kärsi mm. Kimi Räikkönen koko McLaren-uransa ajan. Pitkän tuotekehityksen tuloksena rakennettu, luultavasti kaikkien aikojen kehittynein F1-moottori piti suunnitella tyhjältä pöydältä uudelleen ihan eri materiaaleista kuin oli ajateltu. Vasta nykyisenkaltainen moottorisääntö ja kehitystön loppuminen mahdollisti McLaren-Mercedeksen palaamisen luotettavuudessa muiden huipputallien tasolle.