Rangaistuksia ja turhaa itkemistä

Kimin rangaistus Belgian GP:ssä hämmästyttää maallikkoa. Sääntö on sääntö, mutta säännön henki ja se miten sitä sovelletaan ovat ihan eri maailmasta. Verstappenin ja Alonson tekniset ongelmat puhuttavat myös.

Kimi ei nostanut jalkaa kaasulta, kun ajoi keltaisten lippujen vaikutusalueella reilusti radan sivussa olevan auton ohi. Saldona 10 sekunnin stop and go, ja kolme rangaistuspistettä. Rangaistus oli itse asiassa kokonaisuudessaan 35 sekuntia, mikä tehtyyn rikkeeseen nähden on minun mielestäni kohtuuttoman suuri.

Aikarangaistus olisi ollut ymmärrettävämpi, jos siitä oli jotain pakko antaa. Force India ohitti kaksi autoa radan ulkopuolelta (ansaiten potentiaalisesti useamman MM-pisteen rikkeellään) ja sai siitä 5 sekunnin aikarangaistuksen, joka ei olisi välttämättä vaikuttanut lopputulokseen lainkaan.

Mutta oliko pakko rangaista? Jos muut kuljettajat tuomariston jäsenen Mika Salon mukaan nostivat jalan kaasulta, niin sitä taustaa vasten rike oli tietysti selvä. Mutta onko se, että jalan nostaa kaasulta ja nopeus putoaa sanotaan 15km/h, riittävä varotoimi, jos miettii sitä miksi sääntö on olemassa? Että jos tulee vaikka rengasrikko ja auto syöksyy radan vieressä olevaa autoa ja sen ympärillä työskenteleviä ratavirkailijoita kohti? Kuinka paljon vähemmän auton nopeus ehtii laskea ennen törmäysta jos ajaa täysillä, tai 15km/h hiljempaa? Väitän, ettei sillä ole mitään merkitystä.

Näin Kimikin sen luultavasti järkeili, mutta ei olisi pitänyt käyttää omaa päätä, vaan noudattaa järjetöntä tulkintaa orjallisesti. No, tästä lähtien Kimi varmasti muistaa sen.

Turhaa itkua
Verstappenin, ja itse asiassa myös Alonson, itku milloin huonosta suorituskyvystä ja milloin luotettavuuden puutteesta alkaa jo kohta vaikuttamaan negatiivisesti heidän uraansa. Nimittäin se, että jo näin pienten vastoinkäymisten jälkeen alkaa kritisoimaan ja uhkailemaan työnantajaansa, ei luo kuljettajasta lojaalia kuvaa tallin jäsenenä. Haluaako Ferrari tai Mercedes joukkoonsa hänen kaltaisen ilmapiirin myrkyttäjän?

Ai miten niin ”pienten” vastoinkäymisten, kun auto hajoaa joka kisassa eikä nopeus riitä mihinkään? Jos muistelee suomalaiskuljettajien kärsimyksiä huonon auton kanssa niin Verstappenin tai Alonson tilanne on suorastaan loistava. Häkkinen ajoi käytännössä koko 90-luvun susipaskalla autolla ja joko McLarenista puuttui nopeutta (Fordin ja Peugeotin moottorit) tai luotettavuutta (Mercedeksen moottori).

Sattumoisin Häkkisen mestaruusauto – joka sekin pysähtyi savun saattelemana radan varteen lukuisia kertoja, ja minkä vuoksi kummatkin mestaruudet itse asiassa menivät niin tiukalle – oli samaisen Neweyn suunnittelema. Miehen joka tunnetaan siitä että aerodynamiikka rakennetaan niin optimaaliseksi, että jäähdytyksen kanssa joudutaan tekemään kompromisseja. Ja siksi ei välttämättä ole lainkaan yllätys, että kun Renault on saanut tehojaan nostettua, niin luotettavuus on romahtanut samassa suhteessa.

Entäpä Kimin tilanne uransa alkuvuosina? Taistelu epäluotettavan McLaren Mercedeksen kanssa lienee kaikilla tuoreemmassa muistissa. Hän hävisi käytännössä ensimmäisen mestaruutensa epäluotettavuuteen jo 2003 ja uudelleen vuonna 2005.

Kuultiinko Kimin tai Mikan itkevän julkisesti huonoa autoa? Haukkuivatko he työnantajaansa, tai uhkailivatko lähtevänsä pois? Eivät. Siinä mielessä Verstappenin itku on lapsellista kitinää, ja menee puhtaasti nuoruuden ja malttamattomuuden piikkiin. Ehkä nykysukupolvi on enemmän sellaista ”kaikkimullehetinyt”-tyyppiä.

Alonson kohdalla itku ja piipitys ei mene enää nuoruuden ja malttamattomuuden piikkiin, vaan on pelkästään typeryyttä! Mitä hän luulee sillä saavuttavansa? Niin tyhmä hän tuskin on, että uskoo katsojien pitävän häntä surkeana kuljettajana, jos hän ei pääse McLarenilla palkintokorokkeelle. Että ikäänkuin sitä seikkaa, että hän on edelleen maailmanluokan kuljettaja ja että kaikki hitaus johtuu nimenomaan autosta, pitäisi hänen jotenkin erikseen korostaa noilla kommenteillaan.

Sanoisin molemmille, kasvakaa aikuiseksi ja ottakaa mallia viilipyttymäisistä suomalaisista. He käsittelevät ongelmat suljettujen ovien takana, pitäen lehdistön näiden juttujen ulkopuolella, ja antavat näin tallille työskentelyrauhan.

Kaikkien aikojen suomalaiskausi – taas

Ok, maikkarin pitää tehdä rahaa F1:llä, mutta vähän ärsyttävää tuo hehkutus silti on. Jos puhutaan kaikkien aikojen kaudesta, niin sellainen oli myös vuonna 2008. Edellisen vuoden mestari Räikkönen Ferrarilla ja Kovalainen tulevassa maailmanmestariautossa, joka oli jo edellisellä kaudella taistellut mestaruudesta viimeiseen kisaan asti. Miten  kausi 2017 on ennakkoon millään lailla parempi kuin 2008. Mutta, Maikkarin pitää saada aikaiseksi otsikoita jotta se saa kanavilleen tilaajia.

Talvitestit ovat ohi, ja muutama päivä siihen kuin kaikkien aikojen nopeimmat formula ykköset starttaavat Australiassa. Mitä talvesta jäi käteen?

Tallit
Mercedes on piilotellut vauhtiaan todella härskisti, veikkaan että Australiassa nähdään jo tutuksi tullut lähes sekunnin ero muihin talleihin nähden. Toivotaan että Bottas pääsee heikkohermoisen Hamiltonin ihon alle jo kauden alusta lähtien.

Red Bullia ei kauden kynnyksellä pidetä juuri minään, mutta uskon että he ovat kauden yllättäjiä. Nyt kun aerodynamiikka on entistä tärkeämpää, en voi millään uskoa, että Newey olisi suunnitellut huonon auton. Maikkari tuntuu unohtaneen härät vain siksi etteivät he näyttäneet koko suorituskykyään testeissä. Renaultin kone on paljon parempi kuin viime vuonna, ja jo viime vuonnakin he ajelivat enemmän kärjessä kuin Ferrari. Veikkaan että Juusela tulee vielä yllättymään.

Ferrarista on vaikea sanoa mitään. Auto näyttää radalla huomattavasti paremmalta kuin aiemmin, mutta mihin se lopulta riittää, jää nähtäväksi. Viime vuonna he olivat myös nopeita testeissä, mutta kausi oli mitä oli. Se että Räikkönen on edelleen näin nopea, on hyvä merkki, ja toisaalta uhkaa muodostua apinaksi Vettelin selkään. Syy Vettelin ja Kimin voimasuhteisiin viime kaudella oli tietysti Kimin ajotyylille mieleinen auto. Ensi kertaa paluunsa jälkeen hänellä oli itselleen hyvin sopiva auto. Joko Kimistä oikeasti tykätään Maranellossa, tai Vettelin varaan ei uskalleta (enää?) laskea, koska jälleen auto vaikuttaa sellaiselta jolla Kimi tulee pärjäämään. Hyvä meille suomalaisille!

Vetteliin palaan myöhemmin tarkemmin, mutta sanottakoon tässä vaiheessa, että Vettel ajaa omalla tasollaan, ei mitenkään erityisen huonosti. Ei Vettel ole ikinä ollut tuon parempi.

McLaren rypee, Sauber rypee, Renault rypee. Veikkaan Force Indiaa ja jopa Haasia jonkinlaiseksi yllättäjäksi. Toro Rosso jatkanee samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Jäikö joku mainitsematta? Jos jäi niin luultavasti ei ollut mainitsemisen arvoinen. 😉

Säännöt
Ohittaminen tulee todennäköisesti vaikeutumaan. En ymmärrä miksi tämä on vuodesta toiseen ihmettelyn ja keskustelun aihe. Suunta oli nähtävissä jo 90-luvun lopulla, kun aerodynamiikan merkitys alkoi kasvaa. Jo autona ylivoimainen Häkkisen mestaruus-McLaren 1998 oli vaikeuksissa kun piti ohittaa. Ei vaan pystynyt seuraamaan toista autoa tarpeeksi lähellä! Aggressiivinen aerodynamiikka yksinkertaisesti aiheuttaa tuollaista, ei siihen ole mitään ratkaisua. Aerodynamiikkaa pitäisi karsia, jotta ongelma poistuu. Mutta sen sijaan FIA vaan vuosi vuodelta koko ajan lisää aerodynamiikan merkitystä. Ja sitten tulee yllätyksenä jos ohitukset vaikeutuvat. Haloo!

Eipä ollut lähellä seuraaminen vaikeaa 80-luvulla kun etusiipi oli yksi suora alumiiniprofiili. Jos asialle oikeasti haluttaisi tehdä jotain, pitäisi aerodynamiikassa palata lähemmäs tuon ajan autoja. Kaksiosaista takasiipeä tutkittiin jo 10 vuotta sitten, ja sen olisi tutkimusten mukaan pitänyt helpottaa takana seuraamista, mutta jostain syystä sitä ei haluttu ottaa käyttöön. Ihan turha ihmetellä ongelmia, jos niille ei oikeasti haluta tehdä mitään!

Leveämmät renkaat, vähemmän aerodynamiikkaa ja reilusti enemmän tehoa. Siinä resepti jolla kisasta saadaan kovempaa ja ohituksista helpompia. Eikä tarvita edes mitään ”turboruuveja” tai DRS-siipiä.

Hyvältähän nuo autot näyttävät, itse asiassa parhailta ikinä minun mielestäni! Mutta kilpailun pitää olla tasokasta, jotta katsojat viitsivät lajia seurata. Puhun nimenomaan kilpailusta, en ”showsta” kuten nykyään on  muodikasta. Nimenomaan showta pitäisi vähentää, ja urheilua sekä aitoa kamppailua lisätä. Keinotekoiset rengassäännöt, ohitussiivet yms.”pelillistäminen” pitää saada loppumaan. F1 on urheilua.

Toivottavasti F1 löytää oikean suunnan nyt, kun se yksi huru-ukko on saatu kammettua syrjään. Hänelle yleisön kosiskelu oli juuri sitä vääränlaista kosiskelua, että lisätään erilaista keinotekoista kikkailua, ja toivotaan että videopelikansa löytää lajin pariin. Mutta mitä voi odottaa satavuotiaalta höppänältä, joka ei ole enää 10 vuoteen ollut perillä maailman menosta… Hänen menneisyyden meriittejä ei voi kieltää, mutta niillä ei voi eikä saa ratsastaa loputtomiin. Onneksi se loppui nyt.

Bottaksen tähti laskussa?

Kimi Räikkösen sopimuksen jatko oli positiivinen uutinen, kyllä hän on paikkansa ansainnut, vaikkei lehdistö ole aina tätä mieltä ollutkaan, enkä minäkään.

Edellinen ”Kimin haukkumablogini” on kahden kuukauden takaa, mutta viime aikoina Kimi on osoittanut piristymisen merkkejä ja kuten jo kesäkuussa kirjoitin, se Kimin ykkösrata Spa on tulossa. Ei voi paljon muuta odottaa kuin voittoa tässä tilanteessa.

Mutta Bottakseen… Kun hän ei päässyt Ferrarille nyt, pahoin pelkään ettei tule koskaan pääsemäänkään. Uskon että Ferrarin katse on jo kiinnitetty kovia – välillä vähän turhankin aggressiivisia tosin – näyttöjä antaneeseen Max Verstappeniin. Max menee Valtterin ohi sitten kun tilanne on ajankohtainen. Näin valitettavasti uskon.

Tavallaan ironista että kun eläkeukko sai jatkoa, niin nuori lupaus sai pahasti takapakkia urasuunnitelmissaan. Nyt vaihtoehto on Mercedes jos Nico saa Lewiksesta tarpeekseen. Ei tosin huono vaihtoehto… Ei ollenkaan!

Mitä helvettiä tapahtui?

Tuo tuntuu olevan kovin yleinen kysymys Kimiltä tallille viime aikoina. Onko se nyt niin vaikeaa kommunikoida tallin kanssa? Olisiko syytä joskus vaikka kysyä ja varmistaa jos joku asia on epäselvä?

On helppo pistää asioita tallin syyksi; lähettivät radalle väärään aikaan tai liian myöhään, antoivat väärää informaatiota, autossa oli väärä moottorikartta… Perustavaa laatua oleva kysymys: Miksei Schumacherille tapahtunut ikinä mitään tällaista?!? Olisiko siksi, että Schumi teki jotkut asiat eri tavalla kuin Kimi, ja olisiko Kiminkin ehkä syytä tehdä ne tuolla 5 Ferrari-mestaruutta saksalaiselle tuoneella tavalla? Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen, varsinkin jos siitä itse keksitystä pyörästä tahtoo tulla neliskulmainen.

Kimin tyylillä ei nykyformuloissa menestytä, varsinkaan kun puhdas nopeuskaan ei ole enää McLaren-vuosien tasolla. Jos haluaa ajaa ykkösissä, on muututtava. Piste. Huutomerkki.

Itävalta
Itävallan GP:n tutkinta on vielä kesken mutta itse epäilen että kyseessä oli ns. slow puncture, eli hitaasti tyhjenevä rengas. Joku on ajanut Kimin takarenkaaseen aiemmissa mutkissa (ei Alonso) ja kolariin johtanut sudittelu olisi saanut alkunsa tästä.

Mutta sinänsä ihmettelen, ettei tuo tuntunut käyneen edes mielessä ainakaan Maikkarin F1-tiimissä, vaikka siellä oli sentään Vilanderia ja Oikarista mukana spekuloimassa tilannetta. No, jos se osoittautuu rengasrikoksi, niin voinpa (taas) sanoa tietäväni lajista enemmän kuin tuo porukka. 😛

Jos osun väärään, voin aina vedota siihen että hain sentään loogisinta selitystä toisin kuin kaikki muut. Mielestäni ei ole kovinkaan loogista, että Kimi spinnaa suoralla tiellä ns. omaan piikkiin. Tai jos on, niin Kimin ongelmat on ”ihan pikkuisen” isompia kuin että auto ei ole ihan mieleinen, tai aika-ajovauhtia hiukan puuttuu. Todella toivon ettei kysymys ole omiin nimiin spinnauksesta.

Kimillä on lähtölaskenta käynnissä, mutta asiantuntijoilta on jäänyt huomaamatta että Kimillä on käsissään yksi valtti, jolla hän voi pysäyttää final countdownin kerrasta.

Spa!
Kyseisellä radalla Kimi on aina osannut ajaa, mistä kertoo menestys, osakilpailuvoittojen määrä ja rataennätys. Siellä jos missä Kimillä on aidosti mahdollisuus lyödä paitsi Vettel, myös molemmat Mersut! Se onkin ainoa oljenkorsi joka Kimillä on formulaurallaan enää käytettävissä. Spassa on onnistuttava!

Jos Spasta tulee Ferrarin ehkä jopa kauden ainoa voitto (kuten vuonna 2009), saa Kimi paljon anteeksi tämän kauden töppäilyistään. Jos tulee se normaali ”best of the rest”-sijoitus, se ei tässä vaiheessa enää riitä. Se paikkaa jotain, mutta ei enää pelasta Kimin uraa.

Spa on todellinen mahdollisuus nyky-Ferrarille. Katsokaapa Kimin saldoa Spasta viime vuosilta:
2007 (Ferrari) paalu ja voitto.
2008 (Ferrari) ajoi ulos sateessa, mutta johti muistaakseni suurimman osan kisasta.
2009 (Ferrari) huonolla ferrarilla tallille kauden ainoa voitto lähtöruudusta 6.
2012 (Lotus) lähtöruutu 3, lopputuloksissa 3.
2013 (Lotus) aika-ajon nopein kierros (q2:ssa jolloin ajettiin ns. maksimivauhdilla), kisassa keskeytys jarruvikaan.
2014 (Ferrari) kisan neljäs ja selvästi koko muun kauden Kimiä dominoineen Alonson edellä.

Toivotaan Kimille Spa:han hyvää onnea ja ennenkaikkea keskittynyttä suoritusta. Sopivasti sitä seuraava viikonloppu onkin Monza, jolloin Ferrari on yleensä kuljettajansa julkistanut.

Toisaalta toivoisin, että Valtteri Bottas saisi Kimin paikan Ferrarilla, koska hän jos joku pystyy laittamaan Vettelin ahtaalle. Vaikka nopeutta ja teknistä osaamista on paljon, Bottas on persoonana vähän harmaa ja liian kiltti ja sivistynyt. Vähän kuin Nico Rosberg. Siksi en diggaile hänestä samalla tavalla kuin Kimistä. Kimissä on niin sanotusti rock’n’rollia! Mutta jos rock’nroll ei riitä niin Bottaksen maailmanmestaruuskin kelpaa. 😉

10-0, 8-2, 97-19

Siinä tylyjä lukemia, katsoi tilannetta mistä vinkkelistä tahansa. Räikkösen tappiot kisoissa, aika-ajoissa ja tilanne MM-pisteissä Saksan GP:n jälkeen. Jo huhtikuussa analysoin Kimin tilannetta, eikä se ole siitä miksikään muuttunut. Paitsi että Kimin tekemien ajovirheiden määrä on lisääntynyt ja aikaero Alonsoon nähden kasvanut entisestään, muutamia välähdyksiä lukuunottamatta.

Mollaaminen on hyödytöntä jos ei tarjota apua tai vaihtoehtoja. Minä tarjosin huhtikuussa ajotyylin vaihtoa, mutta taitaa olla niin ettei vanha koira enää uusia temppuja opi. Sääli ettei muita vaihtoehtoja tunnu olevan. Kuten jo huhtikuussa ennustin, Ferrari ei muuta autoaan sellaiseksi että se ainoa pärjäävä kuljettaja Alonso menettäisi luottonsa autoon. Jos jotain edistystä kuljettajien välisen eron kiinni kuromisessa olisi tapahtuakseen, sen olisi jo pitänyt näkyä tähän mennessä. Mutta ei.

Olen itse asiassa entistä varmempi siitä, ettei Ferrarin auto tule sopimaan koskaan tallin molempien kuljettajien käteen, niin kauan kuin Alonso ajaa tallissa. Jokin Alonson ajotyylissä on sellaista, ettei hänelle rakennettuun autoon sopeutunut Massa, eikä siihen sopeudu Kimi. Mikä tuo poikkeama on? Siihen ei ole tullut vastausta edes F1:n asiantuntijapiireiltä, joiden sentään kuvittelisi analysoivan näinkin murskaavaa ylivoimaa hyvinkin tarkkaan.

Renault-vuosinaan Alonson ajotyylille ominaista oli, että hän käänsi mutkissa nopeasti ratin ääriasentoon ja tavallaan odotti että eturenkaiden sortaminen ja auton puskeminen loppuu, ja auto alkaa kääntyä. Kyseinen Renault mitä ilmeisimmin sopi tuolle ajotyylille, sillä se toi Fernandolle kaksi mestaruutta. (On tosin sanottava että mestaruudet tulivat ennen kaikkea luotettavuuden kuin nopeuden ansiosta.) Onko Fernandon ajotyyli edelleen muusta kuljettajaporukasta poikkeava? Minun mielestäni se ei ulospäin näytä siltä. Varmasti se on aliohjaavampi kuin Räikkösellä, mutta normaalin ali- tai yliohjaamisen saa kuntoon auton perussäädöillä. Se ei ole syy Kimin pärjäämättömyyteen.

Kimin ajotapa on auton keulan herkkyyden osalta huomattavasti kriittisempi kuin Alonson ajotyyli. Jos riisutaan sinivalkoiset lasit päästä ja sanotaan suoraan miten asia on, niin Kimi Räikkönen ei pysty ajamaan kovaa kuin yhdenlaisella autolla. Se on selkeä heikkous! Monilla muilla kuljettajilla on taito muuttaa ajotyyliään kulloinkin käytössä olevan auton mukaan, mistä mm. Alonson Renault-vuosien ajotyyli kertoo hyvin.

Yhden ajotyylin kuljettajat ovat pulassa, jos eivät saa pelkästään itselleen räätälöityä autoa käyttöönsä. Kimi sai McLarenilla ja Lotuksella. Nyt ei enää. Ferrarin onneksi toisessa autossa istuu Alonso, joka pystyy muuttamaan ajotyyliään. Jos Ferrarin ensi vuoden auto tehdään Kimin halujen mukaan, niin molemmat autot menestyvät. Toivon hartaasti että Ferrari tajuaisi tämän!

Yhden kuljettajan varassa Ferrari jää auttamatta MM-sarjassa kolmen kärjestä. Jokainen sijoituksen pudotus maksaa hemmetisti rahaa!

Kimi vs. Alonso

Kimi ei pärjää nykyautolla nykykuntoiselle Alonsolle. Kiinan GP:n kierrosaikojen perusteella Kimi oli koko kisan ajan Alonsoa 0,7-1,5 sekuntia kierroksella hitaampi; Toni Vilanderin sanoja lainatakseni, ero on 10 vuotta puusepän ammatissa! Ero toistuu samanlaisena myös harjoituksissa, viikonlopusta toiseen. Selittelylle ei jää sijaa.

Varikkopysähdyksissä Kimi on edelleen Alonsoa hitaampi. Ensimmäisellä stopilla aikaero ulostulokierrosten välillä oli 3 sekuntia, toisella stopilla 1,5 s. Vertailun vuoksi potkut saanut Massa oli Kiinan GP:ssä 2013 kriittisillä varikolta ulostulokierroksilla jopa Alonsoa nopeampi. Kimin ajotyyliin sopimaton auto ja avauskierroksen vaikeudet rengaslämpöjen kanssa voivat selittää eroa, mutta suoraan sanottuna minusta tuntuu, että Kimiä ei vaan kiinnosta! Ajallaan tuleva palkkashekki ja rooli olla osa suurta ja legendaarista tiimiä riittää? Mutta spekuloidaan hiukan, miksi kannattaisi kiinnostaa:

Jo tässä vaiheessa kautta on selvää että Kimi tulee olemaan kakkoskuski. Autoa ei kehitetä hänen ehdoillaan. Syy on looginen: Alonso alkaa saada autosta irti kohtuullisen hyviä tuloksia, ja jos Ferrari kehittäisi autoa Kimin mieleiseksi, siinä olisi riski, ettei Kimi vieläkään yltäisi Alonson nykyiseen suorituskykyyn – ero kierrosajoissa on niin valtava. Samaan aikaan Alonson suorituskyky saattaisi tipahtaa, jos uudenlainen auto ei sopisikaan Alonsolle yhtä hyvin kuin se sopii Kimille. Tiimin kokonaispanos siis heikkenisi! Sen vuoksi on johdonmukaista, että Ferrari varustaa Alonson mestaruustaistoon ja Kimi saa tulla toimeen sillä mitä käsissä on.

Toki tässä teoriassani on yksi heikkous: Ferrari ei tule pärjäämään henkilökohtaisessa mestaruustaistossa pelkästään yhden auton voimin. He tarvitsevat toisen kuljettajan ryöstämään pisteitä muilta. Sitä varten alisuorittaneen Felipe Massan tilalle palkattiin Kimi. Yhden kuljettajan tallina mestaruutta yritettiin Santanderilaisen… ööh… siis espanjalaisen ihmemiehen avulla monta vuotta, ilman tulosta. Ferrari tarvitsi luotettavaa ja nopeaa Kimiä Alonson aseenkantajaksi. Siksi olisi Ferrarin ja Alonson etu, että Kimi olisi mahdollisimman nopea ja söisi tasaisesti pisteitä Alonson pahimmilta kilpailijoilta. Olisi siis loogista, että autoa kehitettäisi mahdollisimman hyväksi Kimille.

Silti uskon, ettei Kimi saa jatkossa samoja mahdollisuuksia auton kehittämiseen kuin Alonso. Jos huonosta autosta aletaan rakentaa voittaja-autoa kahdelle kuljettajalle, siinä epäonnistutaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin jos kehitystä tehtäisi vain yhden kuljettajan tarpeisiin. Olisi eri juttu jos kyseessä olisi jo voittaja-auto toisen kuljettajan käsissä. Silloin talli voisi riskeerata kokonaissuorituskykyään kakkoskuljettajan eteen vaarantamatta ykkösnyrkkinsä asemaa MM-taistossa. Rautalankaa: On parempi ottaa niukkoja kaksoisvoittoja kuin ylivoimaisia yhden kuljettajan ykkössijoja, toisen kuljettajan räpeltäessä hädintuskin kympin sakissa.

Tähän perustan näkemykseni, että Kimin on muutettava ajotyyliään, tai tulokset pysyvät vaisuina. Auton kehityksestä ei ole tulossa Kimille apuja. Olisiko se merkityksettömäksi parjattu simulaattori sittenkään niin huono idea?

Uusi vuosi pelastaa?
Uskotaan, että ensi vuoden auto tulee sopimaan Kimille paremmin, koska siinä hänen toiveensa on huomioitu paremmin jo suunnittelupöydällä. Ehkä näin onkin, mutta leikitään ajatuksella: Alonso ajaa tämän kauden umpisurkealla autolla MM-kolmoseksi, Kimin ylittäessä hädintuskin sata pistettä. Kuinka todennäköistä on, että auton perusrakennetta ja koko suunnittelun filosofiaa muutetaan Kimin haluamaan suuntaan, jos on olemassa pienikin mahdollisuus, ettei ykköstykki Alonso enää pärjää sillä?

Jos kuljettajien ajotyyleissä on olennaista eroa, tallin kannattaa suosia auton suunnittelussa sitä jolla on paremmat tulokset edellisellä autolla. Vähemmän muutoksia = pienempi riski. Siksi en liputa Kimin mahdollisuuksia erityisen korkealle ensi vuonnakaan, vaikka tietysti muuta toivonkin. Ferrari=Santander=Alonso. Tästä varoittelin jo viime syksynä Kimin Ferrari-siirtoa ihmetellessäni.

Ajotyylit
Maikkarin asiantuntija Ossi Oikarinen pisti pelin kunnolla sekaisin toteamalla, että kaikki autot saadaan säädettyä kaikille kuljettajille sopiviksi. En tiedä ymmärsikö Ossi kysymyksen väärin, vai ymmärsimmekö me katsojat vastauksen väärin… Sehän tarkoittaisi, että kuljettaja joka häviää toiselle saman tallin kuljettajalle on yksinkertaisesti huonompi auton säätäjä, jos kerran molemmilla on käytännössä yhtäläiset mahdollisuudet tehdä autosta omaan hanskaan sopiva. En ihan suoralta kädeltä tuota allekirjoita, oli se peräisin minkälaisen huippuasiantuntijan suusta hyvänsä!

Niin paljon on jo vuosikymmenten ajan kuultu valituksia siitä, miten auto rakennetaan kuljettaja X:n toiveiden mukaiseksi, ja kuljettaja Y sitten kärsii siitä. Mietitään vaikka Schumin valtakautta Ferrarilla. Oikarisen teorian mukaan Barrichello ja Massa eivät vaan osanneet säätää Ferraria itselleen sopivaksi, että olisivat voineet itse voittaa ne 5 maailmanmestaruutta!

Ossi ehkä puhui puhtaasta balanssista, eli ali- vai yliohjaako auto perusominaisuutena? Väitän, että aerodynamiikka, ohjauksen vaste, jousitusgeometria, painopiste ja miljoonat muut auton ominaispiirteisiin, ei niinkään säätöihin, liittyvät asiat  merkitsevät paljon, kun autoa säädetään tietylle kuljettajalle prikulleen sopivaksi. Toki niihin pystytään autoa kehittämällä vaikuttamaan, mutta väitän että se on pois sen kuljettajan suorituskyvystä joka tulee toimeen alkuperäisen auton kanssa. Ja kahta täysin erilaista autoa ei mikään talli rakenna ja ylläpidä.

Kumpi on parempi?
Tuleeko Kimi pärjäämään Alonsolle ikinä? Veikkaan että ei. Kommentoin asiaa jo viime kaudella, ollen eri mieltä monenkin asiantuntijana itseään pitävän kanssa. Esimerkiksi koko Maikkarin F1-tiimi oli yksimielisesti sitä mieltä, että Kimi tulee lyömään Alonson. Eräällä kotimaisella keskustelupalstalla sain kuraa niskaani uskaltaessani esittää moisia kerettiläisiä mielipiteitä. Ainakin tämä kausi on alkanut ennustamallani tavalla. Tarvitseeko enää muuta sanoa?

Syyt miksi Kimi on ja tulee aina olemaan Alonson ”bitch”:
1. Alonso ajaa paremmin kuin koskaan urallaan, ottaen tarjolla olevasta kalustosta aina kaiken irti. Kimin parhaat vuodet ovat jo lähes 10 vuoden päässä menneisyydessä.
2. Nyky-Kimin yhden kierroksen nopeus ei riitä. Kun starttaa kisaan Alonson takaa, on automaattisesti Ferrarin kaltaisessa tallissa tuomittu ajamaan Alonson takana maaliinkin.
3. Kimin varikkokäynneissä näkyvä ”ihassama”-asenne on valtava kontrasti Alonson tavalle ajaa koko kisan läpi maksimaalisella nopeudella.
4. Kimi ei tykkää politikoida, mutta juttu vaan on niin, ettei nyky-Kimi pärjää Alonsolle ilman politikointia. Pitäisi osata lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia maailmanmestarin asemaa tallissa!
5. Domenicalin lähtö ei ainakaan helpottanut Kimin urakkaa, varsinkin kun Alonso heti uuden päällikön debyyttikisassa ajoi palkintokorokkeelle vaikean alkukauden jälkeen.
6. Kimin kisalähdöt ovat olleet vaisuja jo pitkään. Useammin hän häviää kuin voittaa sijoja ensimmäisellä kierroksella.
7. Hyvin suurella todennäköisyydellä Alonsolla on sellainen sopimus, joka mahdollistaa hänelle ykköskuljettajan aseman, riippumatta siitä mitä kohdissa 1-6 tapahtuu.

Kimillä on pari ”valttia” käsissään:
1. Jos Kimi on tarpeeksi hidas, hän ehkä saa Ferrarin heräämään siihen että talli tarvitsee kaksi vahvaa autoa? Ehkä talli tajuaa, ettei vika ollutkaan Massassa, vaan tallin politiikassa. Ehkä asialle sitten tehdään jotain?
2. Kimi on viimeinen Ferrarin maailmanmestari. Tätä statusta hänen tulisi käyttää hyväkseen rakentaessaan asemaansa tallissa. ”Ihassama”-asenteella se ei italialaisten kanssa onnistu.

Kimille mietittävää

Kimi Räikkösen alkukausi on ollut kaikilla mittareilla heikko. Huonohko auto ei selitä kaikkea. Jotenkin Kimi on vaikuttanut olevan unessa. Ihan samalla tavalla hän oli unessa edellisen Ferrari-pestinsä aikana, siinä vaiheessa kun alkoi mennä huonosti ja tallikaveri pääsi niskanpäälle. Toivottavasti kyse ei ole samanlaisesta pysyvästä olotilasta.

Mittari 1, tallikaveri: Malesiassa Kimin vauhtia hidasti (ehkä) auton vaurioituminen rengasrikon seurauksena, mutta siitä ei ole tullut tallilta mitään varmistusta. Yleensä tällaisessa tilanteessa on tallin puolelta kiiruhdettu selittämään, että vika ei ollut kuljettajassa. Nyt sitä ei tehty, joten onko tulkittava että auto toimi ihan oikein, ja että vika oli Kimissä? Jos näin on, niin tuotakoon esiin niille, joilla ei ole kierrosaikoja näyttävää sovellusta apuna kisan seuraamiseen, että Kimi oli tyhjälläkin radalla jatkuvasti hitaampi kuin lähellä toisen auton perässä ajanut Alonso. Koko kisan ajan!

Kimin nopeimmat kierrokset olivat yksittäisi riuhtaisuja renkaanvaihdon jälkeen, ja nopeimpien kierrosten vertailussakin Kimi jäi sen saman sekunnin tallikaverilleen mikä tapahtui jo Austaliassa. Mitään jatkumoa nopeille kierroksille ei ollut, vaan ajat repsahtivat ilman näkyvää syytä usein jo seuraavalla kierroksella niiden kuljettajien tasolle, mistä sijoista Kimi taisteli. Siis Caterhamit, Sauberit jne… Tarvitseeko enää muuta sanoa? Eikö perinteisesti aina verrata ajosuoritusta samanlaisella autolla ajettuun suoritukseen. Niin Alonso teki, eikä jättänyt Kimille paljon selittelyjen varaa.

Mittari 2, oma ajosuoritus: Kimi häviää varikolla todella paljon aikaa suhteessa muihin kuljettajiin. Ilmiö ei ole uusi. Se on ollut läsnä koko ajan McLaren-kausien jälkeen, mutta erityisesti se korostui Lotuksella, ja tällä kaudella Ferrarilla. Itse pysähdykset ovat yhtä nopeita kuin muillakin, mutta ulostulokierroksella (kun ei verrata vain varikkosuoralla vietettyä aikaa, vaan kokonaista kierrosta stopin jälkeen) Kimi hävisi 2 sekuntia Alonsolle jokaisella varikkostopillaan. Se tekee kisan aikana yhteensä 6 sekuntia! Jos oletettaisi että Kimi olisi kisatilanteessa 0,2 sekuntia kierroksella nopeampi kuin muut kärkikuskit, niin Kimi tarvitsisi 30 kierrosta ottaakseen kiinni varikolla tärväämänsä ajan. Hän käyttäisi puoli kisaa pelkästään ottaakseen kiinni itse huonosti ajamalla hävittyä aikaa. Melkoinen tasoitus muille!

Parin kauden aikana hän on varikkostoppiensa takia menettänyt sijoituksia ja jäänyt hitaamman auton perään enemmän kuin puolenkymmentä kertaa, kun on verrannut tilannetta ennen varikkostoppia ja sen jälkeen. Kisa on mennyt pilalle, ja jälkeenpäin on vain lakonisesti todettu että ”jäätiin hitaamman taakse pussiin ja kärki pääsi karkaamaan”. Missä on itsekritiikki? Missä toimittajien jatkokysymykset, kuten ”onko tallin puolelta analysoitu miksi jäät ensimmäisellä kierroksella niin paljon kilpakumppaneillesi”? Ei hitaamman taakse jäädä vahingossa tai huonon onnen vuoksi (toki joskus näinkin käy) vaan sinne joudutaan ajamalla.

Toisaalta siinä tilanteessa kun Kimi tietää taistelevansa voitosta, hän on kuin eri mies. Työ hipoo täydellisyyttä. Kyllä Kimi ajaa osaa, jos vaan ”sattuu huvittamaan”. Sekin kielii mielestäni siitä, että asenne on edelleen väärä, vaikka kaikki sanovat Kimin olevan kuin eri mies paluunsa jälkeen. Sellainen ”emmätiiä, ihassama…” asenne ei sovi formulakuskille. Tuskin syön sanojani tämän väitteeni suhteen, vaikka Kimi saisi autonsa kuntoon ja voittaisi maailmanmestaruuden. Huippukuljettajan pitää osata ajaa huonollakin autolla, motivoida itsensä ja tallinsa kehittämään sitä täysillä eteenpäin. Niin Alonso on tehnyt ja tulos on 4-0 hänen hyväkseen, kun lasketaan sekä kisat että aika-ajot yhteen.

Kimin kierrosajat ovat vaihdelleet voimakkaasti mikä on melko epätyypillistä Kimiä. Normaalistihan Kimi pystyy nakuttamaan parin kymmenyksen sisään vaikka sata kierrosta putkeen. Australia oli huonon auton takia ihan oma lukunsa, mutta jopa Malesiassa, jossa auto toimi Kimin sanojen mukaan jo hyvin,  peräkkäisillä kierroksilla kierrosaikojen vaihteluväli saattoi olla 0,7 sekuntia ilman näkyvää virhettä. Kyllä siinä kisamitan aikana tulee takkiin jo aika monelta kilpakumppanilta.

Huono auto selittää jotain mutta ei kaikkea. Malesiassa auto oli Kimille vähintäänkin kohtuullisen hyvä, mistä kieli hyvin menneet harjoitukset verrattuna tallikaverin kierrosaikoihin. Mutta ehkä vertailu Alonson treenivetoihin antoi väärän kuvan kokonaistilanteesta. Jälkiviisaana vaikuttaa siltä, että vasta aika-ajossa Alonso pisti kaiken peliin ja pesikin Kimin melko suvereenisti. Oliko vapaat harjoitukset sittenkään oikea mittari? Kimi on itsekin aina muistuttanut että aika-ajo ja kilpailu ovat ne oikeat mittarit joissa kuskit punnitaan, ja siellä Kimi oli kaikkea muuta kuin hyvä. Halusiko Alonso tarkoituksella tuudittaa Kimin tyytyväisyyden tilaan jotta pääsi puukottamaan selkään siinä vaiheessa kun sitä vähiten odotettiin? Kimiä taidettiin ”skoijata” oikein kunnolla. Oliko se alkua psykologiselle niskalenkille, jonka Alonso Kimistä haluaa? Siihen viittaisi kisan jälkeiset kuittailut tallikaverin voittamisesta, mitä ei ole Alonsolta muutamaan vuoteen kuultukaan.

Mitä avuksi? Varikolta välittyneiden kuvien perusteella vaikuttaa siltä, ettei Kimin kisatiimi ole tehtäviensä tasalla. Malesiassa tehtiin useitakin vääriä taktisia valintoja. Kisainssi kyllä kuuntelee Kimin ohjeita ruskeilla nappisilmillään tuijottaen, mutta tuntuu että viesti menee ohi. Sen verran tyhjä katse inssillä on monissa kuvissa ollut. Kimi itse tietää parhaiten mistä on kyse, mutta annan ilmaisen vinkin: Ryhtiliike alkaisi siitä, että Kimi vaatisi oman pitkäaikaisen kisainssinsä Mark Sladen palkkaamista talliin, korvaamaan Antonio Spagnolon. Se olisi myös signaali, että Kimi on tosissaan eikä tyydy Alonson ripottelemiin murusiin. Varmaan on olemassa joku syy sille, miksi Alonso antoi oman kisainssinsä Räikköselle. Olisiko syy Spagnolo?

Kovalaisen suoritus USA:ssa

Kuten kirjoitin, Heikillä oli viikonloppuna näytön paikka. Eikä hän ei lunastanut odotuksia. Väitän, että tapahtuipa kauden viimeisessä kilpailussa mitä hyvänsä, niin huipputallin paikoille Heikki saa sanoa hyvästit. Kiitos ja anteeksi.

Analyysi Heikistä: Hän on nopea, mutta vasta sitten kun hän on harjoitellut nopeaksi. Jo Renaultin testikuljettajana ollessaan hän oli paikoin yhtä nopea kuin Alonso, mutta vaati sellaiseen nopeuteen pääsemiseen kohtuuttoman suuren kierrosmäärän. Harjoittelua, tai miksi sitä haluaakaan kutsua. Luontainen nopeus ja vaistonvaraisuus joka esimerkiksi Kimi Räikkösella on, puuttuu Kovalaiselta. Tämä piirre on haitannut Heikkiä koko hänen uransa ajan. Aina jos kisaviikonloppuun on liittynyt teknisiä ongelmia ja ajetut kierrokset ovat jääneet vähiin, hän on ollut kuin varjo itsestään. Kyky paikata epätäydellistä autoa ”hanskalla” on puuttunut.

Harjoittelemalla, vähän kerrallaan omaa työtään tehden, hän on saavuttanut suorastaan erinomaisen nopeuden – ainakin yhdellä kierroksella. Heikki on aina ollut nopea yhdellä kierroksella. Vaikka USA:n aika-ajoa suitsutettiinkin onnistuneeksi, hän jäi kuitenkin varsin merkittävästi Grosjeanista. Millä mittarilla tallikaverille häviäiminen 0,6 sekunnilla on onnistuminen? Sinivalkoisella mittarilla ehkä.

Käännetään asetelma toisinpäin: Jos Kimi voittaisi Grosjeanin tuollaisella erolla, lehdet kirjoittaisivat ”Kimin murskanneen tallikaverinsa”. Grosjeania oltaisi todennäköisesti jo lemppaamassa tallista ainakin Maikkarin selostustiimin toimesta. Tai jos kaivellaan historiaa, niin muistatteko mikä ilkkuminan ja naureskelu alkoi kun loukkaantuneen Massan korvannut Fisichella jäi Monzan aika-ajossa 2009 Räikköselle 0,5 sekuntia, ajaessaan Ferraria ensikertaa. Fisichella oli kuitenkin selkeästi kakkosluokan kuljettajan maineessa, suhteessa Kovalaiseen (ainakin suomalaisen median silmissä).

Selitys: Auto oli Heikille outo. Kuitenkaan hän ei missään vaiheessa viikonloppua erityisemmin valitellut sitä, että hänellä olisi vaikeuksia päästä sinuiksi auton kanssa. Päinvastoin tuntui, että hän oli suorastaan tyytyväinen 6 kymmenyksen tappionsa jälkeen. Toinen selitys: Onhan Kimikin hävinnyt Grosjeanille sellaiset 0,3 sekuntia viime aikoina aika-ajoissa. Totta, mutta Kimi ei viime vuosina olekaan ollut nopea aika-ajaja. Ja aika-ajovauhti on Heikki Kovalaisen, jos ei nyt ainoa, niin ainakin selkein vahvuus.

Se aika-ajoista. Entä kisa sitten? Kovalaisen kisasuoritus ei suoraan sanottuna yllättänyt minua, vaikka vilpittömästi toivoinkin häneltä onnistumista. Voitin itse asiassa mukavat rahat veikatessani, ettei Heikki yllä kisassa 10 parhaan joukkoon. Kuten sanottu, Heikki on todella nopea kuski yhdellä kierroksella. Vai pitäisikö sanoa ”oli joskus”? Mutta jo Renault- ja McLaren-vuosinaan hän osoitti olevansa hidas kisakuski. Harva ehkä muistaa kuinka usein hän hävisi sijoituksia ensimmäisellä kierroksella, ja jäi sitten ”huonon lähtönsä takia” hitaampien taakse menettäen pelin lopullisesti. Kuitenkin huono lähtö otetaan, sitä ei saada. Huono lähtö ei ole selitys yhtään millekään!

Eilisessä kisassa Kovalaisen kierrosajat seilasivat sekunnin edestakaisin. Huipputason kuljettajan pitää pystyä takomaan kierroksia parin kymmenyksen sisään luotettavasti ja varmasti. Katsokaapa Kimin tai Vettelin kierrosaikojen tasaisuutta! Siinä on syy hyviin sijoituksiin ja sijoittumiseen tallikaveriensa edelle. Ei siinä, että on jatkuvasti niin paljon muita nopeampi. Grosjean on kisassakin yhtä nopea kuin Kimi – tilapäisesti. Erona on se, että Grosjeanillakin kierrosajat seilaavat 0,3-0,8, sekuntia kun Kimillä ero on selvästi alle puoli sekuntia. Kovalaisen kierrosajat heittelivät Grosjeaniakin enemmän, mikä on jo valtavasti!

Eikä syy ollut viallisessa etusiivessä, vaikka sen vaihdettuaan Heikin vauhti kasvoi paljonkin verrattaessa muihin samaan aikaan radalla oleviin. Se ero johtui renkaista. Kun muut saivat yhtä tuoreet renkaat alleen, esimerkiksi tallikaveri Grosjean ajoi heti ensimmäisellä kierroksellaan uusilla renkailla 0,8 sekuntia Heikin tuoreilla renkailla ajamaa kierrosaikaa nopeammin. Kyllä ne selitykset sieltä penkin ja ratin välistä löytyvät, turha niitä on verhota teknisten ongelmien syyksi.

Heikin suorituksen voisi selittää rehellisesti ja yksinkertaisesti niin, että Heikki ei osaa olla riittävän agressiivinen (kolaroimatta muita ja itseään pihalle) kisan alussa, eikä riittävän nopea ja tasainen ajaakseen hyville loppusijoituksille. Näin tapahtui Renaultilla, näin tapahtui McLarenilla ja näin tapahtui jopa F1-kelvotonta Vitali Petrovia vastaan vihreällä Lotuksella. Minä en kertakaikkiaan pysty tulkitsemaan eilistä suoritusta muuksi kuin luonnolliseksi jatkumoksi Kovalaisen uraa. Se oli Kovalaismainen suoritus! Epäonnistuminen se ei ollut.

Heikin vihoviimeinen mahdollisuus

Kimi Räikkösen selkäleikkaus tuli kuin taivaan lahjana Heikki Kovalaiselle. Heikin ura muilta osin kuin jämätallin jämäkuskina oli jo sinetöity. Yhtäkkiä hän sai mahdollisuuden joka ehdottomasti on hänelle viimeinen. Ihan viimeinen!

Kuvaavaa Heikin markkina-arvolle on sekin, että jopa eläkeukko Michael Schumacheria pyydettiin tuuraajaksi ennen Heikkiä. Lotuksen viimeisestä oljenkorresta näyttää siis olevan kyse. (Myönnän, lauseen sävy kuulostaa pahemmalta kuin todellisuudessa onkaan. Schumi osoitti Nico Rosbergin tallikaverina ajaessaan olevansa huipputasolla edelleen, vaikka hänen paluunsa leimattiin mediassa fiaskoksi. Kisanopeudessa Schumi oli lähes säännöllisesti tallikaveriaan nopeampi ja tasaisempi. Mutta viimeisellä yhteisellä kaudellaan Nico hävisi Schumille jopa aika-ajoja! Kieltämättä se näytti kotikatsomoihin pikemminkin Nicon hitaudelta, kuin Schumin nopeudelta, varsinkin kun Schumin paluu oli mediassa jo ”päätetty” epäonnistuneeksi. Mutta ehkäpä todellinen syy Nicon häviöille olikin Schumin nopeus? Tuo sama ”hidas Nico” nimittäin johtaa tämän kauden aika-ajotilastoissa koko sarjan parhaimpana aika-ajajana pidettyä tallikaveriaan Lewis Hamiltonia. Ehkei Schumin paluu ollutkaan niin epäonnistunut kuin luultiin?)

Heikillä on kaksi kisaa aikaa osoittaa olevansa huippukuljettaja. Paineet ovat infernaaliset. Kokemukset isoista paineista eivät Heikin kohdalla ole erityisen mairittelevia. Ensin ura Renaultilla Alonson aisaparina, ja sen jälkeen Hamiltonin kaverina McLarenilla. Isot paineet isoissa talleissa, kovien tallikaverien rinnalla. Pitkälti noiden kahden pestin  ansiosta Heikki on nyt tilanteessa jossa ajopaikkaa ei ole löytynyt. Liikaa paineita, liian vähän paineensietokykyä?

Emme saisi odottaa liikaa Heikiltä. Pitäisi muistaa, ettei hän ole ajanut kilpaa pitkään aikaan. Alkukierrosten kolarointi olisi sekä Lotus-tallin MM-taiston, että Heikin urasuunnitelmien kannalta pahin mahdollinen skenaario. Mutta muitakaan hyviä vaihtoehtoja ei ole. Siis sellaisia joissa Heikki voisi kruisailla puolivaloilla maineeseen ja kunniaan. Jos kisat aloittaa rauhallisesti kolareita varoen, tippuu alussa puolenkymmentä sijaa, jotka pitää taas kisassa ajaa kiinni, jotta olisi edes sillä sijalla mistä starttasi. Ja se sija ei Heikin tapauksessa riitä, valitettavasti.

Hänen täytyy osoittaa pystyvänsä olemaan nopea nimenomaan kisassa! Aika-ajossa hänen nopeutensa jo tiedetään. Voi olla että hän lyö aika-ajoissa jopa Grosjeanin. Mutta suorituskyky kisassa on aina ollut hänen akilleen kantapäänsä. Hänen uransa ei suinkaan loppunut yhden kierroksen suorituskykyyn, vaan kisamittaan. Lähtökohta, niin karulta kuin se kuulostaakin on, että jos lähdetään ruudusta 5-8, on maalissa oltava sijoilla 2-4. Näin pitkän kisatauon jälkeen. Kohtuutontako? Aivan varmasti kohtuutonta! Mutta Heikillä ei ole muuta mahdollisuutta, jos hän vielä aikoo havitella paikkaa jostain huipputallista ja nostaa uransa uuteen nousuun.

Nyt Heikin on tehtävä se kohautus, jota olemme odottaneet. On lunastettava kannukset, tapeltava tie tähtiin! Maailman nopein Heikki ei ole tarpeeksi. Hietamiehen ja Silvennoisen Heikit ei riitä mittariksi.

Vaihtoehto on ottaa säälipaikka Caterhamilta ja kruisailla jämäsijoituksilla uransa loppuun saakka.

Tilastohömppää

F1 monen muun urheilulajin lailla on täynnä tilastotietoa kuka on tehnyt mitäkin ja kuinka monta kertaa. Tilastoista ei pitäisi tehdä sen syvällisempiä johtopäätöksiä. Tilastoja pitää osata lukea oikein. En sano ”tulkita oikein” koska niitä ei pidä tulkita ollenkaan. Ne ovat sitä mitä niissä sanotaan, ja siinä kaikki.

Yleensä tilastoista innostuvat vain moottoriurheilutoimittajat, ja mitä varttuneempi ja kokeneempi toimittaja, sitä enemmän hän tykkää kaivella tilastotietoa milloin mistäkin asiasta. Mutta tilastoja arvostavat myös kuljettajat itse. Aina kun tarjoutuu mahdollisuus jonkun tilaston kohentamiseen, niin se tehdään. Vettel metsästää kilpailun nopeimpia kierroksia välillä isollakin riskillä, lisäksi paalupaikat ja tietysti voitot kiinnostavat häntä(kin) myös tilastomielessä. Vettel varmasti tiedostaa, että hänellä on mahdollisuus pistää Schumacherin urallaan tekemät – rikkomattomaksi moneen kertaan julistetut – tilastot uusiksi. Jokaisen niistä!

Tässä vaiheessa unohdetaan se tosiasia, että tilaston sisältämiä lukuja ei pitäisi ikinä vertailla toisiinsa, koska numerot ovat syntyneet erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tuo tekee tavallaan turhaksi tilastoinnin ylipäätään, jos ja kun tilastoja ei ole järkeä käyttää mihinkään. Mutta se ei tunnu toimittajia eikä kuljettajia haittavan. Ilmeisesti luotetaan siihen, ettei ”tavallinen rahvas” osaa tarkastella tilastoja riittävän kriittisesti. Eli se mitä toimittaja tai kuljettaja itse koittaa tilaston takaa kertoa, on katsojalle ikäänkuin faktaa.

Yksi hölmöimpiä tilastoja on Alonson kypärässään julistama uralla kerättyjen MM-pisteiden määrä. Typerä yksinkertaisesti siksi, että Prost ja Senna ja monet muut ”vanhan liiton” kuljettajat ovat kisanneet ihan erilaisessa pistelaskusysteemissä. Silloin voitosta sai 10 pistettä ja 7. sijasta ei yhtään. Tuosta on ensin menty systeemiin jossa 10 parasta sai pisteitä, ja viimeisimpänä käänteenä systeemiin jossa voittaja saa 25 pistettä. Niinpä on ihan eri asia kerätä Prostin lukemat 768,5 pistettä nykyään kuin 80-90-luvulla. Tilastoissa toiseksi jäänyt Schumi on hänkin ajanut valtaosan urastaan ihan toisenlaisessa pistesysteemissä kuin Alonso. Schumin 1506 pistettä on aivan eri universumissa kuin Alonson 1571, vaikka Alonsokin on osan omista pisteistään kerännyt vanhojen pistelaskusjärjestelmien aikana. Puhumattakaan, että sellaiset nimet kuin Jenson Button ja Nico Rosberg ovat mm. meidän Mika Häkkistämme selvästi edellä, vaikka ovat valtaosan urastaan yltäneet hädintuskin kärkikymmenikköön.

Pitää vielä huomioida sekin, että 80- ja 90-luvulla ajan ajettiin 16 kilpailua vuodessa ja keskeytysten määrä oli huomattavasti isompi kuin nykyään. Kisamäärä kautta kohti alkoi kasvaa vasta vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä . Siihen nähden nykykuljettaja ajaa melkein puolitoista kautta samassa ajassa kuin 90-luvun kuljettaja koko kaudessa. Tottakai pisteitä, voittoja kaudessa, paalupaikkoja, ihan kaikkea kertyy enemmän kuin ennen!

Aiemmin paalupaikka osoitti kuljettajan nopeuden yhdellä kierroksella. Sekin systeemi rikottiin 2000-luvulla, kun aika-ajoja ei enää ajettu tyhjällä tankilla. Ei vanhakaan järjestelmä aukoton ollut, koska 80- ja 90-luvulla moni potentiaalinen huippukierros ja paalupaikka kaatui ruuhkaan radalla. Jossain vaiheessa systeemi olisi tilastoinnin kannalta ollut itse asiassa varsin loistava, kun aika-ajoja ajettiin yksi auto kerrallaan radalla. Yksi auto, yksi kierros, näytä mitä osaat! Kaikki ulkopuoliset muuttujat oli karsittu pois. Paitsi sään ja radan kunnon muutokset. No niin, se siitä sitten…

Nykyinen aika-ajosysteemi on kiinnostavuudessaan hyvä, mutta muuttujia on enemmän kuin siihen aikaan jolloin ajettiin yksinään. Näiden systeemien välissä sekoiltiin monta vuotta vaikka mitä, kun aika-ajo haki muotoaan. Joka tapauksessa esimerkiksi Kimi Räikköjen aika-ajotilastot kärsivät siitä, että hänen uransa osui juuri ajanjaksoon jolloin aika-ajolla ei ollut juurikaan merkitystä kisatuloksen kannalta. Samaan aikaan hän taas hyötyi toisesta tilastosta, eli siitä kuinka monta ohitusta hän radalla teki. Kun hän starttasi raskaalla, mutta suorituskyvyltään huippunopealla autolla kärjen takaa, hän sai paljon ”ilmaisia” ohituksia tilastoihinsa, aivan kuten samoissa osakilpailuissa hänen edestään paaluja napanneet kuljettajat ”ilmaisia” paalumerkintöjä.

Kun Kimi ”ryösti” Intiassa nopeimman kierroksen nimiinsä kilpailun viimeisellä kierroksella, osoitti se nopeimpien kisakierrostenkin tilaston jälleen merkityksettömäksi. Vaikka Kimi tiedetään nopeaksi kuljettajaksi kisassa, niin asialla on myös toinen puoli. Jos johtaa kisaa puolella minuutilla, ja voi kontrolloida kisaa suunnilleen lähtökiihdytyksestä alkaen suvereenisti, kuten Vettel on tälläkin kaudella usein tehnyt, ei ole mitään järkeä ajaa nopeimpia kierroksia ja riskeerata voittoaan  mahdolliseen ulosajoon tai tekniseen ongelmaan. Siltikään tuskin kenellekään on epäselvää, että Red Bull on täysin ylivoimainen auto tällä hetkellä. Kimin nopein kierros; pelkkä numero.

Tilastot eivät siis kerro mitään kuljettajan vahvuudesta. Kun tilastoja luetaan oikein, niissä sanotaan vain, että ”Alonsolla on tuon verran pisteitä” tai ”Vettelillä tuon verran voittoja”. Tilasto ei sisällä mitään varausta ja vihjettä heidän nopeudestaan tai tasaisuudestaan kuljettajana. Tilasto pitää ymmärtää tilastona; numerona joka ei tarkoita mitään muuta, kuin sitä yksinkertaista asiaa mitä kyseinen numero matematiikassa tarkoittaa! Jos ”voittoja on sata”, niin voittoja on sata. Kuljettaja ei välttämättä ole sen parempi kuin toinen kuljettaja, jolla voittoja on kaksikymmentä. Mutta voittoja ensin mainitulla on enemmän kuin toisella. That’s it!

Termi tilastoharha on jo itsessään absurdi käsite. Eihän tilasto valehtele koskaan. Se esittää numeroita jotka ovat faktaa. Sen sijaan jos tilastoa lähdetään tulkitsemaan, se johtaa harhaan. Aina.